mielleyhtymistä

Mielleyhtymä tarkoittaa mielen sisäistä yhteyttä kahden tai useamman ajatuksen, kuvan tai ärsykkeen välillä. Se syntyy, kun jokin ärsyke laukaisee toisen, aiemmin mieleen tulleen kokemuksen, mielikuvan tai tunnekokonaisuuden. Mielleyhtymiä esiintyy sekä arjessa että tieteellisessä ajattelussa, ja ne ohjaavat taipumustamme yhdistää asioita toisiinsa.

Sana muodostuu mieli-nimisestä käsitteestä sekä -yhtymä-merkityksestä, joka viittaa yhteyteen tai liitäntään. Mielleyhtymät voivat olla henkilökohtaisia ja subjektiivisia, mutta ne voivat myös heijastaa yleisiä kognitiivisia yhteyksiä, kuten assosiaatioita sanojen tai kokemusten välillä. Kulttuurinen ja kielellinen konteksti vaikuttaa siihen, millaisia mielleyhtymiä koetaan ja millaisia yhteyksiä niihin liitetään.

Käytännössä mielleyhtymiä tarkastellaan monella tasolla: kognitiivisessa tutkimuksessa ne liittyvät muistien, oppimisen ja ajattelun rikastumiseen sekä siihen, miten ideat verkostoituvat. Kirjallisuudessa tai puheessa mielleyhtymiä käytetään ilmaisun tehokeinoina; ne voivat luoda kuvia, rytmiä tai viitteitä, jotka syventävät viestin merkitystä. Psykologian ja psykoterapian kontekstissa vapaa mielleyhtymä on tunnettu menetelmä, jossa tutkittava antaa ajatustensa virrata vapaasti ilman ennakkoehtoja, mikä voi paljastaa piileviä yhteyksiä ja prosesseja.

Mielleyhtymiä voidaan tarkastella myös kieliopillisesti: esimerkiksi elatiivissa monikossa sana "mielleyhtymistä" tarkoittaa lähdettä tai syytä useammasta mielleyhtymästä. Lisätietoa löytyy sanastosta ja kognitiiviselta tutkimukselta, joissa mielleyhtymät nähdään keskeisenä osana ajattelun rakennetta. See also: assosiaatio, muisti, luovuus.