Mielleyhtymät

Mielleyhtymät ovat kiinteitä, epärealistisia uskomuksia, joita henkilö pitää totena huolimatta selkeästä todistuksesta niiden kumoamisesta. Ne eivät perustu kulttuurisesti hyväksyttyihin viitekehyksiin, ja uskomukset voivat pysyä vakaasti muuttumattomina ainakaan lyhyellä aikavälillä. Mielleyhtymät ovat usein osa suurempaa psykoottista oireistoa, mutta ne voivat ilmetä myös muiden sairauksien yhteydessä.

Yleisimpiä sisältöjä ovat muun muassa vaino- ja vaino- tai seurantarajoitukset (persecutory delusions), suureelliset uskomukset, viite- tai referenssiyhteydet, somaattiset tai ruumiillisia toimintoja koskevat harhaluulot sekä erotomaniset epäilyt. Mielleyhtymät voivat olla sekä 'tavanomaisia' että erikoisen epätavallisia (bizarre), ja niiden vakavuus sekä vaikutus arkeen vaihtelevat suuresti. Ne voivat olla osana skitsofrenian, skitsoaffektiivisen häiriön, kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykoottisten oireiden tai muiden psykoottisten tilojen ilmentymiä.

Diagnoosi- ja luokittelumenetelmät perustuvat kriteereihin, kuten että mielleyhtymä on kiinteä ja hyvin vahva uskomus, jota henkilö pitää totena, eikä se vastaa kulttuurista viitekehystä. Mielleyhtymät voivat esiintyä sekä primaaristi että sekundaarisesti toisen sairastumisen yhteydessä. Erotusdiagnostiikka sisältää muun muassa harhaluulojen eroamisen harhaluulojen, harhojen ja aistiharhojen välillä sekä huomioimisen, ettei kyse ole pelkästä uskomusten poikkeamisesta aivotoiminnan häiriön vuoksi.

Hoito ja tuki painottuvat taustalla olevan sairauden hoitoon sekä pitkäaikaisiin antipsykoottisiin lääkityksiin ja psykososiaaliseen kuntoutukseen. Varhainen hoito parantaa hoitovastetta ja toimintakykyä sekä vähentää uudelleenpsykoosiriskiä.