lääkitysten

Lääkitysten käsite kattaa ne lääkkeet ja muut farmakologiset valmisteet, joita potilaalle käytetään terveyden edistämiseksi. Lääkitys voi olla suunnattu taudin hoitoon, oireiden lievittämiseen, ennaltaehkäisyyn tai sivuvaikutusten ehkäisyyn. Käytännössä lääkitykset jaetaan pääosin reseptilääkkeisiin (vaativat lääkärin määräyksen) sekä itsehoitolääkkeisiin (korkeintaan reseptitöntä käyttöä). Lisäksi potilaan käyttöön tulevat ravintolisät ja muut lääkinnälliset tuotteet, jotka voivat vaikuttaa hoitoon. Lääkkeet voivat olla suun kautta nautitut tabletteja, kapselit tai liuokset, tai ne voivat annostella pistoksina, ihon alle tai paikallisesti.

Annostus ja ajankohta määräytyvät yleensä lääkärin tai apteekkari ohjeiden mukaan, ja ne voivat riippua potilaan iästä, painosta, munuaisten ja maksan toiminnasta sekä muista samalla käytössä olevista lääkkeistä. Lääkityksen aloitus, muuttaminen tai lopettaminen tulisi tehdä ammattilaisen ohjeiden mukaan, eikä itse tehdä äkillisiä muutoksia.

Lääkitysten turvallisuus riippuu oikea-aikaisesta käytöstä, haittavaikutusten seurannasta sekä mahdollisten yhteisvaikutusten tunnistamisesta. Potilaan on tärkeää kertoa kaikista käytössä olevista lääkkeistä, mukaan lukien reseptivapaat lääkkeet, ravintolisät ja vaihtoehtoiset hoitomallit. Polyfarmasia eli useiden kuin muutaman lääkkeen samaan aikaan käytön riskit kasvavat vanhenevassa väestössä ja edellyttävät säännöllistä tarkastusta.

Lääkitysten hallinta on osa hoidon suunnittelua ja se hyötyy moniammatillisesta yhteistyöstä. Apteekki voi tarjota lisäohjausta, listata käytetyt lääkkeet ja auttaa yhteisvaikutusten arvioinnissa. Depreskriptio, eli lääkityksen vähentämisen tai lopettamisen harkinta, tarkastellaan, kun hyöty ei enää ylitä riskejä.