Lääkitys

Lääkitys tarkoittaa hoitoa lääkkeillä. Lääkkeet voivat olla kemiallisia yhdisteitä, biologisia valmisteita tai luonnonlähteistä valmistettuja tuotteita, ja niitä käytetään oireiden lievittämiseen, sairauden kulun hidastamiseen, toipumisen edistämiseen sekä sairauksien ehkäisyyn. Lääkitys jaetaan yleensä reseptilääkkeisiin ja itsehoitolääkkeisiin; reseptilääkkeet määrää lääkäri tai hoitohenkilökunta, kun taas osa valmisteista on saatavilla apteekista ilman reseptiä.

Lääkityksen tarkoituksena on vaikuttaa elimistön toimintoihin. Vaikutusmekanismi kuvaa, miten lääke tehostaa tai estää biologisia prosesseja. Farmakokinetiikka puolestaan kertoo, miten lääke imeytyy, jakaantuu, muuttuu elimistössä ja poistuu siitä. Annostus ja hoitojakson pituus määräytyvät yksilöllisesti, tavoitteen ja todennäköisen hyöty-riski-suhteen mukaan.

Turvallisuusnäkökohdat ovat keskeisiä: haittavaikutukset, yliherkkyysreaktiot sekä mahdolliset yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden, ruoan tai alkoholien kanssa on arvioitava ennen lääkityksen aloittamista. Erityistä huomiota kiinnitetään raskauden ja imetyksen aikana sekä lasten ja vanhusten lääkitsemiseen. Monilääkitys (polyfarmasia) lisää komplikaatioiden riskiä, joten säännöllinen arviointi on tärkeää.

Lääkityksen toteuttaminen tapahtuu hoitosuunnitelman osana, johon osallistuvat potilas, lääkäri ja mahdollisesti apteekkihenkilökunta. Tavoitteena on turvallinen, tehokas ja kustannuksiltaan järkevä hoito. Potilaalle annetaan selkeät ohjeet annostuksesta, ruokailuun liittyvistä rajoituksista sekä säilytyksestä. Lääkityksen seuranta sisältää hoitovastauksen arvioinnin, mahdollisten muutosten tekemisen sekä varoituskäytäntöjen noudattamisen.