luonnonvesistöjä

Luonnonvesistöt ovat luonnon muodostamia vesiekosysteemejä, jotka kattavat järvet, joet, suot, rannikkovesistöt sekä meret. Ne syntyvät veden kiertokulun ja geologisen historian tuloksena ja ylläpitävät monimuotoisuutta sekä vedenkiertoa, hiilen varastointia ja ilmaston säätelyä. Vesistöt antavat elinympäristön lukuisille lajeille sekä tarjoavat ihmisille juomavettä, kalastusta, virkistystä ja monia toimintamahdollisuuksia.

Luonnonvesistöt jaetaan makeisiin ja suolaisiin vesistöihin. Makeat vesistöt sisältävät järvet, joet ja purot sekä soita ja rämeet, kun taas suolaiset vesistöt kattavat meret, lahtet ja rannikoiden vesistöt. Ominaisuudet vaihtelevat veden haihtumisen, veden laadun, lämpötilan ja sedimentaation mukaan, ja eri osat ylläpitävät erilaista eliöstöä sekä hiilen ja ravinteiden kiertoa.

Vesistöjen tila heijastaa sekä luonnon prosesseja että ihmistoiminnan vaikutuksia. Rehevöityminen, pilaantuminen, vesirakenteiden muokkaus, haitallinen kaivostoiminta sekä ilmastonmuutos voivat heikentää tilaa ja veden laatua. Suomessa ja EU:ssa vesistöt pyritään säilyttämään tai palauttamaan hyväksi ekologiseksi tilaksi vedenhoito- ja ympäristölainsäädännön, kuten vedenhoidon direktiivin, avulla. Toimet sisältävät ravinnepäästöjen vähentämisen, kosteikkojen ennallistamisen sekä luonnontilaisten jokiuomien ja soiden suojelun.

Luonnonvesistöt muodostavat verkon, jonka kestävyys riippuu sekä luonnonvarojen käytöstä että suojelusta. Tämän vuoksi monitahoiset toimet, kuten vesienhoitosuunnitelmat ja suojelualueet, ovat keskeisiä.