lriippuvuuksia

Riippuvuudet (lähinnä termiä lriippuvuuksia käytetään harvoin, mutta artikkeli käsittelee riippuvuuksia eli riippuvuuksia yleisesti) ovat pitkäaikaisia, usein kroonisia tiloja, joissa henkilö altistuu toistuvasti palkitseville ärsykkeille tai aineille. Riippuvuudet ilmenevät pakonkaltaisena käytönä tai käyttäytymisenä sekä välineenä, jolla haetaan mielihyvää, ja ne aiheuttavat haittaa terveydelle, ihmissuhteille ja arjen toiminnalle. Ne voivat esiintyä yksilön koko elämän ajan, vaikka oireiden voimakkuus vaihtelee.

Riippuvuudet jaetaan pääosin kahteen ryhmään: substanssi-riippuvuuksiin (alkoholi, nikotiini, huumeet, reseptilääkkeet) sekä käyttäytymisen riippuvuuksiin (rahapelaaminen, videopelit ja muunnettu nettikäyttö). Käyttäytymisen riippuvuudet voivat sisältyä ICD-11-järjestelmään, ja joidenkin ilmentymien vuoksi käytetään tutkimuksissa termiä “peliriippuvuus” tai “pelikäyttäytymisen häiriö”.

Diagnoosi perustuu kliiniseen arvioon sekä standardoituihin mittareihin. Kansainvälisiä luokitusjärjestelmiä käytetään ICD-11:in ja DSM-5-TR:iin. Seulontaan käytettävät työkalut sisältävät alkoholin riskikäytön ja päihteiden käytön arviointiin tarkoitetut kyselyt, sekä käyttäytymisen riippuvuuksien riskinarvioinnin mittareita.

Riskitekijöitä ovat biologiset ja geneettiset taipumukset, psykologiset tekijät kuten mielenterveysongelmat sekä ympäristötekijät, mukaan lukien varhaiset traumatiset kokemukset, sosiaaliset paineet ja altistuminen päihteille.

Hoito on moniammatillista ja yksilöllisesti räätälöityä. Keskeisiä keinoja ovat psykoterapia (kognitiivinen käyttäytymisterapia,Motivaatiokeskeinen terapeutinen työ), sekä lääkehoito joissakin tapauksissa. Lisäksi käytetään vieroitus- ja haittoja vähentäviä lähestymistapoja sekä vertaistukea ryhmissä. Riippuvuuksien hoito on usein pitkäjänteistä, ja relapse on yleistä, mutta oikea-aikainen hoito parantaa toimintakykyä ja terveyttä.