lisääntymismuotoon

Lisääntymismuoto on biologinen käsite, joka kuvaa sitä, miten eliö tuottaa jälkeläisiä ja siirtää perimänsä seuraavalle sukupolvelle. Käsite kattaa sekä geneettisen vaihtelun että elinkaaren rakenteen, ja se voi vaihdella lajin, ympäristön ja yksilön tilan mukaan.

Lisääntymistavat jaotellaan pääosin aseksuaalisiin ja seksuaalisiin. Aseksuaalisessa lisääntymisessä jälkeläiset ovat geneettisesti lähempänä emoaan ja usein identtisiä kokonaisuudeltaan. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi jakautuminen (monisoluisille ja yksisoluisille eliöille yleinen prosessi), kyhmytys (budding), fragmentaatio (jakautuminen kappaleisiin) sekä itiöitys (itiöiden muodostuminen). Aseksuaaliset menetelmät mahdollistavat nopean lisääntymisen ja esiintyvän monipuolisuuden vähäisessä resursseissa.

Seksuaalisessa lisääntymisessä jälkeläiset saavat geneettistä materiaalia kahdelta vanhemmalta, mikä lisää perinnöllistä vaihtelua. Tämä tapahtuu gamettien muodostuksen kautta (gametogeneesi) ja fertilisaation eli hedelmöitysprosessin kautta. Seksuaalista lisääntymistä voi edustaa sisäinen fertilisaatio ja ulkoinen fertilisaatio, sekä erilaiset sukupuolisiin jaon muodoista riippuvat järjestelmät (esim. gonochorismi ja hermafroditismi). Monilla kasveilla ja levillä esiintyy vuorottelua sukupolvien välillä, jossa haploidisuus ja diploidisuus kiertävät elinkaaren vaiheissa, kuten monivuotisissa kasveissa ja joinekin sienissä.

Lisääntymismuotoon vaikuttavat ympäristötekijät, geneettinen tausta ja elinympäristön vakaus. Eri lajit sopeutuvat käyttämään vaihtelevia lisääntymistapoja sen mukaan, miten ne parhaiten varmistavat jälkeläisten selviytymisen ja leviämisen.