linssistö

Linssit ovat pienikokoisia palkokasveista peräisin olevia siemeniä, joita käytetään laajasti ihmisravinnoksi. Linssi (Lens culinaris) on vuosikas kasvi, jonka siemenet ovat ravitsevia ja monipuolisia. Linssit sisältävät runsaasti proteiinia, kuitua sekä rautaa ja B-ryhmän vitamiineja, ja niillä on vähän rasvaa. Useimmat linssit kypsyvät lyhyessä ajassa, eikä niiden liottamista tarvita yhtä runsaasti kuin monilla toisilla palkokasveilla.

Lajikkeet ja ominaisuudet: Yleisimmät lajikkeet ovat vihreät, ruskeat ja punaiset (oranssit) linssit. Vihreät ja ruskeat säilyttävät muotonsa kypsennyksen aikana, kun taas punaiset pehmenevät helposti ja sopivat soseisiin sekä keittoihin. Belugalinssit ovat mustia, kiiltäviä linssilajeja, jotka säilyttävät muotonsa paremmin ja antavat kiiltävän lopputuloksen keitoissa ja salaateissa.

Käyttö ja ruoanlaitto: Linssit ovat yleisiä monissa keittiöissä, mukaan lukien Lähi-itä, Intia ja Etelä-Eurooppa sekä Pohjoismaat. Linssikeitto on perinteinen, mutta niitä käytetään myös curryeissa, dal-ruoissa sekä erilaisissa salaateissa. Valmistus on helppoa: huuhtele siemenet, keitä liemessä tai vedessä noin 15–20 minuuttia punaisille, noin 20–30 minuuttia vihreille ja ruskeille sekä 25–35 minuuttia mustille linssille. Liottaminen on usein mahdollista, mutta ei välttämöntä.

Ravitsemus ja ympäristö: Linssit tarjoavat runsaan kasviproteiinin lähteen (noin 25–28 g proteiinia per 100 g kypsennettyinä), kuitua sekä rautaa ja foolihappoa. Ne ovat gluteenittomia ja kolesterolitonta ravintoa. Palkokasvit sitovat typpeä maaperään, mikä voi vähentää lannoitustarvetta ja tukea kestävää maanviljelyä.

Historia ja kulttuuri: Linssit ovat muinaisen Lähi-idän viljelykasvi, jonka käyttö levisi maailmanlaajuisesti. Nykyisin suurimpia tuottajamaita ovat Kanada, Intia, Turkki ja Nepal. Suomessa linssien viljely ja kulutus ovat kasvussa, mutta suuri osa käytetystä linssistä tuodaan ulkomailta.