Maantieteellinen liikkuvuus kattaa muuttamisen, työntekijöiden liikkumisen sekä päivittäisen liikkumisen. Tämän osa-alueen mittareita ovat muun muassa muuttojen tiheys, työmatkan pituus ja asuinpaikan vaihtelu. Maantieteellinen liikkuvuus vaikuttaa asunto-, työ- ja aluetalouteen sekä kaupunkien kehitykseen.
Työmarkkinoiden liikkuvuus tarkoittaa työvoiman siirtymistä alueelta, sektorilta tai ammatista toiseen. Siirtymää edistävät koulutus, pätevyys, kielitaito, verkostot sekä palkkaerot ja sääntely. Esteisiin voivat vaikuttaa asuinpaikan kustannukset, maantieteellinen eriytyminen sekä tunnustettujen pätevyyksien puuttuminen. Poliittiset toimet voivat tukea liikkuvuutta muun muassa koulutuksen, ammatillisen tunnustamisen ja työnvälityksen keinoilla sekä asuin- ja työmarkkinoiden yhdistävillä ohjelmilla.
Sosiaalinen liikkuvuus kuvaa mahdollisuutta muuttaa sosiaalista asemaa elämän aikana tai eri sukupolvissa, erityisesti tulo- ja koulutustasojen kautta. Sen mittareita ovat intergenerational mobility, koulutuksen saavutetun tason vaihtelu sekä tuloerot. Tekijöitä ovat koulutuksen laadukas saatavuus, verotus ja sosiaaliturvajärjestelmän toimivuus sekä syrjinnän vähentäminen.
Pääoman ja tiedon liikkuvuus viittaa pääoman sekä digitaalisen tiedon liikkumisen sujuvuuteen yli rajojen sekä etätyön mahdollisuuksiin. Globalisaatio ja teknologian kehitys ovat lisänneet tämän liikkuvuuden roolia talouskasvussa ja kansainvälisessä kilpailussa.
Liikkuvuudet ovat keskeisiä mittareita taloudellisen tehokkuuden, alueellisen kehityksen sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Ne vaativat luotettavaa dataa sekä politiikkatoimia, jotka helpottavat siirtymiä, poistavat esteitä ja rakentavat kestäviä rakenteita koulutuksen, asumisen ja työmarkkinoiden ympärille.