lietteistä

Liete, monikossa lietteet, tarkoittaa kiinteän ja nestemäisen aineksen sekoitusta, joka syntyy jätevesilaitosten sekä maatalouden lietelannan käsittelystä. Suomessa termiä käytetään sekä jätevesien lietteistä että eläinlannoitteen lietteistä. Lietteistä on elatiivin muoto, jolloin sana tarkoittaa “lietteistä peräisin” tai “lietteistä saatavilla”.

Rakenne ja ominaisuudet: Lietteet sisältävät suurimman osan vedestä sekä orgaanista ainetta ja ravinteita kuten typpeä ja fosforia. Lähteestä riippuen niihin voi sisältyä raskasmetalleja, lääkeainejäämiä ja patogeeneja. Jäteveden lietteet voivat olla esikäsiteltyjä tai stabiloituja, ja maatalouden lietteet voivat olla nestemäisessä tai kiinteämmässä muodossa sekä stabiloituna.

Käsittely ja käyttö: Lietteitä käsitellään tiivistämällä, stabiloimalla ja usein dewateringilla eli vedenpoistolla. Anaerobisessa digesterissä tuotettu biokaasu on yleinen energiahyöty, ja lopullinen kiinteä- tai nestemäinen osa voidaan käyttää lannoitteena maaperässä. Käsittely vähentää hajua ja mikrobien aktiivisuutta sekä parantaa loppukäytön turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia.

Sääntely ja ympäristövaikutukset: Lietteiden käsittely ja levittäminen ovat säänneltyjä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Ravinteiden kierrätys sekä vesistöjen suojelu määrittelevät levitysalueet, ajankohdat ja määrät sekä laadunvalvonnan. Käytön riskit arvioidaan ravinne- ja epäpuhtausanalyysein sekä hajuhaittojen ja patogeenien hallinnassa.

Merkitys: Lietteet ovat tärkeä osa kiertotaloutta, tarjoten sekä ravinteiden kierrätyksen että energiantuotannon mahdollisuuksia. Asianmukaisella käsittelyllä ne voivat pienentää tarvetta uudelleenlevittää sekä keinolannoitteita että fossiilisia polttoaineita, mutta niiden käyttö vaatii tarkkaa valvontaa ympäristö- ja terveysriskien minimoimiseksi.