lasersäteilyä

Lasersäteilyä tarkoittaa säteilyä, joka on peräisin laserlaitteesta. Se poikkeaa muista valonlähteistä monin tavoin: se on erittäin koherenttia, hyvin suuntautunutta ja usein monokromaattista. Säteily voi olla jatkuvaa tai pulssimaista, ja sen aallonpituusalue kattaa UV-, näkyvän valon sekä infrapunan.

Lasersäteily vuorovaikuttaa aineen kanssa eri tavoin: fototermiset vaikutukset aiheuttavat lämpövaurioita, fotokemialliset reaktiot voivat muuttaa kemiallista rakennetta, ja fotomekaaniset ilmiöt voivat aiheuttaa mekaanisia vaurioita. Säteily on erityisen vaarallista ihmisille, erityisesti silmille, koska verkkokalvo voi vaurioitua pysyvästi pienestäkin voimasta. Iho voi kärsiä palovammoista, etenkin korkeatehoisessa tai pulssimaisessa lasersäteilyssä. Turvallisuusluokitukset ja käyttöturvallisuustoimet vaihtelevat; yleisesti käytetään luokkia 1–4, jotka ohjaavat suojalaitteita ja käytäntöjä.

Turvallisuus: laserlaitteiden käytössä noudatetaan riskinarviointia sekä kansainvälisiä standardeja, kuten IEC 60825-1 – laserturvallisuus. Käytössä käytetään asianmukaisia suojalaseja, käyttöohjeita, varoitusmerkintöjä ja teknisiä suojauksia. Henkilöstöä koulutetaan ja tilojen turvallisuus varmistetaan.

Sovellukset: lasersäteilyä hyödynnetään sekä teollisuudessa että lääketieteessä (leikkaus ja kudoksen käsittely), tutkimuksessa, viestinnässä ja mittauksissa (etäisyys- ja spektrianalyysi, mikromanipulaatio).

Kansainvälisesti säädellyt aiheet ja käytännöt ovat kehittyneet sen mukaan, millaista säteilyä ja millaisia altistuksia laitteen käyttäjä kohtaa.