palovammoista

Palovammat ovat kudosvaurioita, joita aiheuttavat liiallinen lämpö, kemikaalit, sähkö tai ionisoiva säteily. Palovammat jaetaan syvyyden mukaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen palovammoihin: ensimmäisen asteen palovammat ovat pinnallisia ja koskevat ihon ulointa kerrosta; toisen asteen palovammat ulottuvat osittain dermikseen ja voivat muodostaa rakkuloita; kolmannen asteen palovammat ovat täydellinen kudosvaurio ja voivat vaurioittaa syvempiä rakenteita. Lisäksi palovammat voivat olla pienialaisia tai suurelle alueelle leviäviä.

Yleisimmät syyt ovat lämpöön liittyvät: kuumat nesteet ja esineet sekä liekki; kemialliset palovammat; sähköpalovammat sekä säteilyyn liittyvät palovammat. Tapauksia esiintyy sekä kotitalouksissa että teollisuudessa, ja riskit ovat suurimmat lapsilla, vanhuksilla sekä kehon suurten alueiden palovammoissa.

Ensiapuna on tärkeää poistaa palovammalle aiheuttava lähde ja jäähdyttää aluetta. Anna palovamman olla juoksevassa viileässä vedessä 10–20 minuuttia, tai käytä viileää kosteaa sidosta. Älä käytä jäätä, voiteita suurille alueille tai puhko rakkuloita. Peitä haava puhtaalla, kevyellä sidoksella. Hakeudu lääkäriin, jos palovamma on suurempi kuin kämmenen kokoinen, on syvä tai kolmannen asteen, sijaitsee kasvoilla, kaulalla, nivelten ympärillä, käsissä, jaloissa tai intiimialueilla, tai jos potilas on lapsi tai vanhus.

Hoito ja seuranta riippuvat palovamman syvyydestä ja laajuudesta. Hankalammat palovammat voivat tarvita erikoishoitoa, mukaan lukien haavanhoitoa, kivunlievitystä ja mahdollisesti kirurgista toimenpidettä. Pitkässä juoksussa palovammat voivat arpeutua, aiheuttaa nivelten jäykistymistä sekä muita pitkäaikaisia vaikutuksia. Ennaltaehkäisyä ovat turvalliset kotitaloustavat, kuumuuden välttäminen, sähkö- ja kemikaaliturvallisuus sekä tulipalon ehkäisy.