lajivalinnasta

Lajivalinnasta on evoluutioteoriassa käytetty termi, jolla tarkoitetaan lajien välillä ilmenevää erilaista menestystä makroevoluution kontekstissa. Siinä ei keskitytä yksilöiden elinkykyyn, vaan lajien syntyyn (speciation) ja sukupuuttoon (extinction) sekä näiden prosessien välisiin eroihin. Lajivalinta voi muokata biodiversiteetin rakennetta ja lajikantojen pitkän aikavälin dynamiikkaa.

Historiallisesti ajatus lajivalinnasta kehittyi 1900-luvun lopulla, ja siitä tuli erityisen näkyvä 1970-luvulla, kun Stephen J. Gould ja Niles Eldredge korostivat makroevoluution roolia ja esittivät näkemyksiä, joissa lajitason prosessit vaikuttavat suurikokoisiin aikakausiin ja massamuutoksiin. Myöhemmin tutkijat kuten Vrba ovat kehittäneet teoreettisia malleja ja kokeellisia lähestymistapoja lajivalinnan tutkimiseksi. Käsite ja siihen liittyvät ideat ovat edelleen kiistanalaisia sekä siitä, miten voimakasta lajivalinta todella on, että siitä, miten se voidaan erottaa yksilötason valinnasta.

Mekanismit, joilla lajivalinta vaikuttaa, liittyvät eritahtisiin eroihin speciation- ja extinction-tekijöissä lajien välillä. Toisia lajeja syntyy nopeammin ja/tai ne kuolevat harvemmin kuin toisia, mikä johtaa linjojen eriytymiseen ja joidenkin rintamien menestykseen tyypillisesti pidempään. Ominaisuudet kuten laaja ekologinen uppoutuminen, levinneisyys, kestävyys ja elinympäristöihin sopeutuminen voivat vaikuttaa lajien pitkäikäisyyteen ja lajiin liittyviin prosesseihin.

Lajivalinnasta liittyy laajempi keskustelu macroevoluution mekanismeista sekä siitä, miten lajitasot ja organismitasojen valinta liittyvät toisiinsa. Se tarjoaa osin selityksen suurille vuosisatojen aikaskaaloille ja kasvihuon? erityisesti lajinvaihtelu ja massasukupuutot. Lisätietoa löytyy vertailevasta paleontologiasta, evoluutioteoriasta ja macroevoluution katsauksista.