kuormitusmallinnus

Kuormitusmallinnus on prosessi, jossa arvioidaan ja ennustetaan yksilön, ryhmän tai ympäristön altistumista ja kuormitusta erilaisten tekijöiden, kuten kemikaalien, säteilyn, fyysisten rasitusten tai elinympäristön stressitekijöiden osalta. Sitä käytetään erityisesti ympäristö- ja työterveysriskinarvioinnissa sekä terveysperäisten vaikutusten ennustamisessa.

Menetelmällisesti kuormitusmallinnus yhdistää mittausdataa, käyttäytymistietoja ja fysikaalisia tai biologisia malleja. Yleisiä lähestymistapoja ovat mass-balance- ja kuljetus-/ fate-mallit sekä toksikokineettiset PK/PD-mallit. Tilastolliset ja stokastiset menetelmät, kuten Monte Carlo -simulointi ja Bayes-verkot, voivat kuvata epävarmuutta ja vaihtelua. Tulokset esitetään usein aikaperspektiivisesti, tilakohtaisesti tai yksilötasoisina ennusteina.

Kuormitusmallinnusta sovelletaan muun muassa työpaikka- ja ympäristöriskien arviointiin, kemikaalivalvonnan tukena sekä liikenteen päästöjen ja altistumisien arviointiin. Se voi toimia suunnittelun tukena, politiikkakehysten taustalla sekä riskinarvioinnin ja sääntelyn perustana.

Mallinnuksen etuja ovat kyky testata erilaisia skenaarioita, kohdentaa toimenpiteitä sekä korvata tai täydentää puuttuvia mittauksia. Rajoitteina ovat epävarmuus, datan puutteellisuus sekä mallin oletukset ja rakenteet, jotka voivat vaikuttaa tulosten luotettavuuteen.

Katso myös: altistumisvaihtoehtojen arviointi, riskinarviointi, PK/PD-mallit, toksikokineettiset mallit sekä ympäristömallinnus.