koneistusmenetelmä

Koneistusmenetelmä, eli koneistus, on valmistusprosessi, jossa kappaleen muoto, toleranssit ja pinnanlaatu saavutetaan poistamalla materiaalia työstökoneiden avulla. Se on yleinen subtraktiivinen valmistusmenetelmä, jolla voidaan valmistaa metalleista, muoveista ja komposiiteista osia sekä yksittäisiä kappaleita että massatuotannossa.

Koneistuksessa materiaali poistuu leikkaamalla kappaleesta lastuja. Menetelmät voidaan jakaa perinteisiin koneistusmenetelmiin, kuten sorvaus, jyrsintä ja poraus, sekä viimeistelyyn tähtääviin hionta- ja kiillotustöihin. Monimutkaiset muodot sekä ulkoiset että sisäiset kierteet syntyvät usein näiden menetelmien yhdistelmillä sekä erikoistyökaluilla.

Yleisimmät koneistusmenetelmät ovat sorvaus, jyrsintä, poraus, kierteitys, hionta ja sahaus. Sorvauksessa kappale pyörii ja terä leikkaa lineaarisesti, mikä soveltuu pyöreille kappaleille ja tarkkoihin toleransseihin. Jyrsinnässä kiinteä kappale kohtaa useita teriä, jolloin voidaan valmistaa monimutkaisia muotoja, uria ja pintoja. Poraus tuottaa reikiä ja johtoreiät. Kierteitys mahdollistaa ulko- ja sisäisten kierteiden valmistamisen. Hionta antaa korkean pinnanlaadun ja tarkat toleranssit viimeistelyvaiheessa. Sahaus tarjoaa nopean, esivalmisteluun soveltuvan materiaalinpoiston.

Tärkeitä suunnittelutekijöitä ovat materiaali, toleranssivaatimukset ja pinnanlaatu. Koneistuksessa huomioidaan leikkausnopeus, syöttö ja syväys sekä jäähdytys- ja lastunpoistojet. Koneistusmenetelmät ovat keskeisiä autoteollisuudessa, ilmailussa, koneenrakennuksessa sekä elektroniikassa.