kokonaisarkkitehtuureista

Kokonaisarkkitehtuuri, usein kutsuttuna enterprise architecture, tarkoittaa organisaation toimintojen kokonaisvaltaista kartoitusta ja suunnittelua. Sen avulla kuvataan ja linjataan organisaation liiketoimintaprosessit, tiedot, sovellukset ja teknologia siten, että ne tukevat strategisia tavoitteita ja parantavat muutosten hallintaa. Kokonaisarkkitehtuuri toimii yhteisenä kielellisenä ja suunnittelun puitteena eri sidosryhmille.

Kokonaisarkkitehtuurin keskeiset osa-alueet ja näkökulmat ovat usein neljä: liiketoiminta-arkkitehtuuri (miten organisaatio toimii ja mitä palveluita tuottaa), tieto- tai tietojen arkkitehtuuri (mitä tietoja käsitellään ja miten ne liittyvät toisiinsa), sovellusarkkitehtuuri (mitkä sovellukset tukevat liiketoimintaa ja miten ne integroituvat) sekä teknologia-arkkitehtuuri (mitä alustoja ja infrastruktuuria käytetään). Käytännössä käytetään viitekehyksiä ja mallintamismenetelmiä, kuten ArchiMate- tai TOGAF -perusteisia lähestymistapoja, sekä kehitetään arkkitehtuuriperiaatteita ja tienviittoja (roadmap) muutosprosessien ohjaamiseksi.

Tarkoitus ja hyödyt liittyvät parempaan päätöksentekoon, kustannusten hallintaan sekä investointien priorisointiin. Kokonaisarkkitehtuuri auttaa vähentämään monimutkaisuutta, varmistaa yhteentoimivuuden ja parantaa tiedon sekä prosessien laatua. Kehitys on jatkuva prosessi, jossa arkkitehtuuria päivitetään suhteessa liiketoiminnan tarpeisiin ja teknologian kehittymiseen.

Käyttöönotossa korostuvat sidosryhmien sitouttaminen, hallintamalli ja säännöllinen arviointi sekä arkkitehtuurin tapauskohtainen soveltaminen. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla kokonaisarkkitehtuuri toimii välineenä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, riskien hallitsemiseksi ja pitkäjänteisen muutosjohtamisen tukemiseksi.