kloroplastissa

Kloroplastit ovat kasvien solujen ja joidenkin levien plastideja, joissa tapahtuu fotosynteesi. Ne käyttävät valon energiaa veden ja hiilidioksidin muuntamiseen glukoosiksi ja hapeksi. Kloroplastien vihreä väri johtuu klorofyllin lisäksi karotenoideista ja muista pigmentteistä.

Rakenne: Kloroplasti on kaksinkertaisesti kalvostettu soluelin. Sen sisätiloissa on tylakoidikalvosto, joka muodostaa grana-kimppuja, sekä välitila nimeltä stromA. Fotosynteesin valoosiot sijaitsevat tylakoideilla, missä syntyy ATP ja NADPH, ja Calvinin kierto tapahtuu stromassa, jossa hiilidioksidi muunnetaan sokeriksi.

Geneettinen materiaali ja proteiinien tuotanto: Kloroplastit sisältävät oman pienikokoisen kiertynyt DNA:n sekä ribosomeja, jotka muistuttavat bakteeriribosomeja. Tämä mahdollistaa osan proteiinisynteesistä kloroplastissa. Kloroplastien jakautuminen seuraa solun jakautumista, ja niiden periytyminen on tyypillisesti maternalistista, mutta poikkeuksia esiintyy lajikohtaisesti.

Käyttö ja merkitys: Kloroplastit ovat keskeisiä valonenergiaa hyödyntävän fotosynteesin lisäksi eräiden lipidien, aminohappojen ja pigmenttien synteesissä. Ne voivat erilaistua solutyypeittäin ja siirtyä säätämään kasvin fysiologiaa. Kloroplastit ovat lisäksi keskeisiä tutkimuskohteita evoluutiofysiologiassa, sillä ne ovat peräisin alkujaan syanobakteereista käyneen endosymbioosin tuloksena.