bakteeriribosomeja

Bakteeriribosomit ovat soluelimiä, jotka vastaavat proteiinien synteesistä bakteerisoluissa. Ne ovat olennaisia elämän toiminnan kannalta, sillä proteiinit suorittavat lukuisia tehtäviä solussa. Bakteeriribosomit ovat rakenteellisesti erilaisia kuin eukaryoottisoluissa esiintyvät ribosomit. Bakteeriribosomit koostuvat kahdesta alayksiköstä, pienemmästä 30S-alayksiköstä ja suuremmasta 50S-alayksiköstä, jotka yhdessä muodostavat toiminnallisen 70S-ribosomin. Tämä kokoerottelu perustuu sedimentaatiokertoimiin.

Ribosomien päätehtävä on translaatio, jossa ne lukevat lähetti-RNA:n (mRNA) sisältämän geneettisen koodin ja syntetisoivat siitä aminohappoketjuja eli proteiineja. Prosessi alkaa, kun mRNA sitoutuu pienempään 30S-alayks yksikköön. Sen jälkeen suurempi 50S-alayksikkö liittyy muodostaen täydellisen translaatiokoneiston. Tässä vaiheessa siirtäjä-RNA (tRNA) -molekyylit tuovat spesifejä aminohappoja, jotka yhdistetään peptidisidoksilla ribosomin toiminnan avulla kasvavaksi proteiiniketjuksi.

Bakteeriribosomit ovat tärkeitä kohteita monille antibiooteille. Koska bakteeriribosomien rakenne eroaa ihmisen ribosomeista, antibiootit voivat kohdistua bakteeriribosomeihin aiheuttamatta merkittävää haittaa ihmisen soluille. Nämä antibiootit estävät proteiinisynteesiä bakteereissa, mikä johtaa niiden kasvuun ja lisääntymiseen. Esimerkkejä bakteeriribosomeihin vaikuttavista antibiooteista ovat tetrasykliinit, makrolidit ja aminoglykosidit. Ribosomien toiminnan ja rakenteen ymmärtäminen on keskeistä uusien antibioottien kehittämisessä ja bakteeri-infektioiden hoidossa.