kivikappaleita

Kivikappaleita on yleisnimitys yksittäisille kiven- tai mineraalikappaleille, joita esiintyy sekä luonnollisissa että ihmisen toiminnasta syntyneissä konteksteissa. Termi kattaa sekä luonnon muodostamat lohkareet ja sirpaleet että arkeologisiin kohteisiin liittyvät, ihmisen tuottamat kiviesineiden jäännökset.

Luokittelu ja lähteet

Kivikappaleita voidaan tarkastella kahdesta pääkategoriasta. Luonnon kivikappaleet syntyvät geologisten prosessien, kuten rapautumisen, kulumisen ja jäätiköiden sekä virtaavan veden toiminnan seurauksena. Näihin kuuluvat esimerkiksi lohkareet, pyöreät kivet ja pienemmät sivukivet, joita ei ole muokattu ihmisen toimesta. Arkeologiset kivkappaleet ovat kulttuuriperäisiä jäännöksiä, kuten sirpaleita, kärkien kappaleita, työkalujen valmistuksesta syntyneitä murto- tai muotoilujäämiä sekä muita käyttöön liittyviä kiviesineitä.

Käyttökontekstit

Geologiassa kivikappaleita käytetään kiven kiinnittämiseen, kivilajin tunnistamiseen ja rapautumisen sekä maaperän kehityksen tutkimukseen. Arkeologiassa kivikappaleet voivat kertoa materiaalilähteistä, teknisistä valmiuksista ja päivittäisestä toiminnasta; ne toimivat todisteina työkalujen valmistuksesta, käyttöyhteyksistä ja kaukokuljetuksista.

Analyysi

Kivikappaleiden tunnistus ja luokittelu perustuvat visuaaliseen tutkimukseen, suurennuslaseihin ja mikroskooppiseen analyysiin. Petrologia, rakeisuus, prestige- ja reikämerkinnät sekä käyttö-, ruostuma- ja kiiledysennustukset auttavat erottamaan luonnolliset ja kulttuuriset kappaleet sekä määrittämään niiden alkuperän.

Säilytys ja hoito

Kivikappaleet säilytetään asianmukaisesti merkittyinä ja suojattuina. Arkeologisissa kokoelmissa ne vaativat asianmukaisen dokumentoinnin, kontekstin merkinnän sekä ympäristöystävällisen säilytysastian, jotta tutkimuksia voidaan toistaa tulevaisuudessa.

Kivikappaleet täydentävät sekä geologisen että kulttuuriperinnön tutkimusta tarjoamalla tietoa ympäristöistä, materiaalien käytöstä ja ihmisen muovaamisesta kivestä.