kierrätysten

Kierrätys on prosessi, jossa käytetyt materiaalit muunnetaan uusiksi tuotteiksi. Se vähentää jätteen määrää, säästää luonnonvaroja ja tukee kestävää tuotantoa. Termi kierrätys kattaa sekä käytännön toiminnan että kokonaisuuden, jossa keräys, lajittelu, puhdistus ja jatkojalostus mahdollistavat materiaalien kierroksen. Käytännön yhteyksissä kierrätyksestä viitataan usein muotoon kierrätysten, jolloin tarkoitetaan kierrätysprosesseja ja -verkostoja.

Kierrätyksessä käsitellään sekä post-consumer että post-industrial -materiaaleja. Yleisimmät kierrätysvirrät ovat paperi ja kartonki, lasi, metallit, muovit sekä elektroniikka ja akut. Rakennus- ja purkujätteet muodostavat suuria kierrätyskokonaisuuksia. Käytännössä kierrätys toteutuu mekaanisina ja kemiallisina prosesseina sekä jatkojalostettuina teknologioina, joiden avulla raaka-aineet saadaan kiertoon uudelleen käytettävässä muodossa.

Kierrätys on keskeinen osa kiertotaloutta, jossa resurssit pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään. Suomen ja Euroopan unionin lainsäädäntö tukee erilliskeräystä, kierrätystä ja materiaalien uudelleenkäyttöä. Kansallisesti vastuu ja toteutus jakautuvat viranomaisten, kuntien sekä julkisten ja yksityisten jätehuolto- ja kierrätysyhtiöiden kesken.

Hyödyt näkyvät materiaalien säästön, energian pienemmän tarpeen sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisen kautta. Haasteita ovat kontaminaatio, kierrätysmateriaalien markkinat sekä investointi- ja logistiikkakustannukset. Yhteiskunnallisesti kierrätys tukee kestävää kehitystä, kun kierrätyksen tehokkuutta parannetaan ja väärinkäytöksiä vähennetään.