keskittyneisyyttä

Keskittyneisyys tarkoittaa kykyä suunnata ja ylläpitää kognitiivista tarkkaavaisuutta tehtävän suorittamisen aikana sekä suojautua ympäristön häiriöiltä. Keskittyneisyyden ilmenemistä voidaan tarkastella useina ulottuvuuksina: pitkäkestoinen tai jatkuva tarkkaavaisuus, valikoiva tarkkaavaisuus sekä jaettu tarkkaavaisuus. Yksilölliset erot sekä tilannekohtaiset tekijät vaikuttavat siihen, miten hyvin keskittyminen onnistuu.

Keskittyneisyyden tasot vaihtelevat yksilöllisesti ja kontekstin mukaan. Pitkäkestoisen tarkkaavaisuuden voittoa mittaavat tutkimuksissa erityisesti tehtävät, jotka vaativat pitkän ajan ylläpitämistä, kuten tehtävien suorittaminen ilman katkoja. Tutkimuksissa käytetään useita mittaustapoja, esimerkiksi d2-testi, CPT (Continuous Performance Test) sekä Stroop-testi, joiden avulla arvioidaan tarkkaavaisuuden suuntautumista, häiriöihin reagointia sekä virheiden määrää.

Merkitys. Keskittyneisyydestä riippuu merkittävästi oppiminen, ohjauskyky, työteho sekä turvallisuus erilaisissa arkitilanteissa ja työympäristöissä. Puutteellinen keskittyneisyys voi heikentää suorituskykyä, lisätä virheitä ja pidentää tehtävien valmistumisaikoja.

Vaikutus tekijät. Keskittyneisyyteen vaikuttavat uni, stressi, motivaatio, ympäristötekijät sekä kofeiini- ja muiden aineiden käyttö. Häiriöt kuten ADHD, ahdistuneisuus ja masennus voivat heikentää kykyä ylläpitää tarkkaavaisuutta, mutta vaikutukset ovat yksilöllisiä.

Parantaminen ja kehittäminen. Keskittyneisyyttä voidaan tukea muun muassa säännöllisellä unirytmillä, liikunnalla, taukojen sekä mindfulnessin kaltaisten harjoitusten avulla, ympäristön minimoidulla häiriötekijöillä, tehtävien pilkkomisella ja ajanhallintastrategioilla sekä terveellisellä ruokavaliolla. Jokaiselle sopivat käytännöt voivat erota toisistaan.