Strooptesti

Strooptesti on psykologinen koe, jolla mitataan kognitiivista kontrollia, huomion ylläpitämistä ja automaattisten prosessien estämistä. Sen perusidea on, että ihmiset lukevat sanoja nopeasti, mutta kun sanojen kirjoitusväri ei vastaa sanan tarkoittamaa väriä, vastaaminen hidastuu ja virheitä voi tulla. Koe on osoitus niin sanotusta Stroopin efektistä, jossa ristiriitaiset eli incongruent tilat aiheuttavat vastauksen viivästymisen verrattuna yhdenmukaisiin (congruent) tai neutraaleihin stimuliin.

Käytännön työskentelytapa koostuu tavallisesti kolmenlaista stimuli-tyyppiä: congruent (esimerkiksi sana "punainen" on punaisella värillä kirjoitettu), incongruent (esimerkiksi sana "punainen" on sinisellä värillä kirjoitettu), sekä neutraali (esimerkiksi pelkkiä merkkejä kuten "XXXX" ilman sanallista sisältöä). Osallistuja nimittää mahdollisimman nopeasti kirjoitusvärin, ei sanaa. Tärkein mittari on reaktioaika ja virheiden määrä; yleisin mittaus on Stroopin efektin suuruus, joka kuvaa incongruentin stimulin aiheuttamaa hidastumista verrattuna neutraaliin tai yhdenmukaiseen tilaan.

Käyttöalueet ja tulkinta: Stroop-testiä käytetään laajalti kliinisessä neuropsykologiassa arvioimaan executive- ja valikoivan huomion toimintoja, esimerkiksi aivovamman, dementia- tai Parkinsonin taudin sekä ADHD:n yhteydessä. Testiä voidaan soveltaa erilaisiin kulttuuri- ja kieliversioihin sekä digitalisoituihin ja emotionaalisiin Stroop-variantteihin. Rajoituksina ovat kielelliset taidot, lukutaidon taso ja kulttuuriset tekijät; yksi testi ei riitä diagnoosin tekemiseen, vaan se tarvitsee standardoituja normeja ja kokonaisvaltaisen arvioinnin.