kasvimaitojen

Kasvimaitojen käsite kattaa kasviperäiset juomat, joita käytetään maitotuotteiden korvikkeina. Ne valmistetaan eri kasvilähteistä ja niihin lisätään usein kalsiumia ja vitamiineja sekä muita lisäaineita tekstuurin ja säilyvyyden parantamiseksi. Ne ovat laktoosittomia ja maitotuotteista vapaita sekä usein vegaanisia, minkä vuoksi niitä käytetään maitohyllyllä muun muassa laktoosi-intoleranssin, maitoproteiinin allergian, veganismin sekä vaihtoehtoisen ruokavalion vuoksi.

Yleisimmät lajit ovat kaura-, soija-, manteli-, riisi-, kookos-, hampu- ja hernemaidot. Valmistusprosessi vaihtelee lähteen mukaan, mutta yleisesti kyse on kasvin aikana liuottamisesta vedellä, liemen erottamisesta ja tarvittaessa suodattamisesta. Tuotteisiin saatetaan lisätä kalsiumia, D-vitamiinia ja B12-vitamiinia sekä muita ravinne- tai tekstuurilisäaineita, kuten stabilisoijia tai emulgointiaineita. Monissa merkeissä on sekä makeuttamattomia että kevyesti tai sokerilla makeutettuja vaihtoehtoja.

Ravintoarvot vaihtelevat runsasti lähteen ja valmistajan mukaan. Proteiinipitoisuus on usein korkeampi soija- ja herne- sekä joidenkin jyvämaidon kohdalla, kun taas muut lajikkeet sisältävät vähemmän proteiinia. Fortifikaatio pyrkii vastaamaan maitovalmisteen kalsiumin ja vitamiinien tasoa, mutta proteiini- ja sokeripitoisuudet voivat poiketa perusmaidon arvoista. Lukijat voivat tarkistaa ravintoarvomerkinnät.

Soveltuvuus ja sääntely vaihtelevat maittain. EU- ja Suomen lainsäädännössä kasvimaitoja ei yleensä lueta maitotuotteiksi, ja niiden pakkauksissa on selkeä ilmoitus kasvipohjaisesta juomasta. Kasvimaitoja myynnissä on laajalti ruokakaupoissa ja kahviloissa, ja niitä käytetään maidon tavoin kahvissa, ruoanlaitossa sekä leivonnassa. Kestävyysnäkökohdat ja reseptorius voivat vaikuttaa valintoihin, sillä tuotantotavat ja lähteet vaikuttavat ympäristövaikutuksiin.

---