kasvilajistot

Kasvilajistot ovat alueen kasvillisuusyhteisöjen kokonaisuus, jossa ovat mukana kaikki paikalla kasvavat kasvilajit sekä niiden väliset vuorovaikutukset ja rakenteelliset piirteet. Ne kuvaavat sekä lajikoostumuksen monimuotoisuutta että kasvien peittävyys- ja tilanjakoa tietyllä alueella, ja ne voivat muuttua vuodenaikojen, ilmaston ja häiriöiden vaikutuksesta. Ympäristötekijät kuten valo, kosteus, maaperä ja ravinteet sekä ihmisen vaikutukset, kuten maanmuokkaus ja maankäyttö, muokkaavat kasvilajistoa.

Kasvilajistot voidaan luokitella habitatin mukaan, esimerkiksi metsäkasvillisuus, lehtojen ja sekametsien kasvilajisto, suokasvillisuus sekä kosteikko-, niitty- ja vesikasvillisuus. Näiden yhteisöjen tutkimuksessa kartoitetaan lajiston koostumus, lajimäärä, peittävyys ja alueellinen sekä ajallinen vaihtelu. Tutkimukset hyödyntävät usein erilaisia luokitusmenetelmiä ja tilastollisia analyysejä kasvilajiston ominaisuuksien kuvaamiseen.

Kasvilajistot ovat keskeisiä ekosysteemipalvelujen kannalta: ne tuottavat biomassaa, tarjoavat elinympäristöjä ja ravintoaineita monille eläin- ja mikrobiyhteisöille, vaikuttavat maaperän rakenteeseen ja eroosion ehkäisyyn sekä tukevat pölyttämistä ja vedenpidätystä. Lisäksi niiden tila toimii herkkyys- ja terveysindikaattorina ympäristön muutoksille, kuten ilmastonmuutokselle tai maankäytön muutoksille.

Esimerkiksi Suomessa eri alueilla esiintyy metsien, soiden, jokien varsien ja niittyjen kasvilajistoja, joiden koostumus heijastaa paikallisia ympäristöolosuhteita.