kasvilajistoja

Kasvilajisto tarkoittaa alueen kaikkien kasvilajien kirjoa tietyn maantieteellisen alueen—kartan, ekosysteemin tai yhdyskunnan—sisällä. Sen määritelmä vaihtelee tarkastelun laajuuden mukaan: se voi kattaa muun muassa metsien, niittyjen, soiden ja vesistöjen kasvilajin kirjon sekä siihen liittyvät levä- ja sammal- sekä valikoidusti jäkälä- tai sanikkaiskäymälät. Kasvilajisto kuvaa kasvien monimuotoisuutta ja rakenteellista koostumusta sekä sitä, miten kasvit jakautuvat tilaan ja aikaan.

Kasvilajiston tutkiminen perustuu floristiikkaan ja kenttäinventointeihin, joissa lajilista saadaan kerättyä erilaisin menetelmin kuten kartoituksin, kasvillisuus- ja kasvupaikkatutkimuksin sekä herbarium-tietokantoihin tallennettuihin näytteisiin. Tietoja yhdistetään usein maastokuvan, maaperän ominaisuuksien, veden tilan ja ilmaston avulla, ja tuloksia voidaan analysoida tilastollisesti sekä kartografisesti. Kasvilajiston tasoisia muutoksia seurataan sekä ajassa että eri elinympäristöjen välillä.

Merkitys ja sovellukset ovat laajat. Kasvilajisto toimii biodiversiteetin mittarina, kertoo ekosysteemien terveydestä ja soveltuu luonnonsuojelun sekä maisemanhoidon suunnittelun perusta. Sillä on käytännön merkitystä esimerkiksi palautus- ja ennallistamishankkeissa, luonnon monimuotoisuuden seurantajärjestelmissä sekä maankäytön päätöksenteossa. Esimerkkejä ovat metsänkasvilajisto, soiden kasvilajisto ja niittykasvilajisto, jotka heijastavat kunkin elinympäristön erityispiirteitä.

Käytännön haasteina ovat muun muassa urbanisaatio, ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset sekä vieraslajien leviäminen, jotka voivat muuttaa paikallista kasvilajistoa ja sen ekosysteemipalveluja.