kardiovaskulaariset

Kardiovaskulaariset tarkoittavat sydän- ja verenkiertoelimistöön liittyviä ilmiöitä. Järjestelmä koostuu sydämestä, verisuonista ja verestä ja vastaa hapen, ravinteiden sekä kuona-aineiden kuljetuksesta kehossa.

Sydän toimii pumppuna, joka ajaa verta keuhkoihin ja kehon kudoksiin. Verenkierto jakautuu keuhkoverenkiertoon ja systemaattiseen verenkiertoon, joita säätelevät sydämen sähköinen johtorata sekä verisuonten rakenteelliset ja toiminnalliset ominaisuudet. Verenpaine sekä verenkiertoa säätelevät autonominen hermosto ja hormonit.

Yleisimmät kardiovaskulaariset sairaudet ovat sepelvaltimotauti ja sydäninfarkt, angina pectoris, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt sekä aivohalvaus ja aivoveritulpat. Riskitekijöitä ovat tupakointi, kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli, diabetes, ylipaino, vähäinen liikunta sekä perinnölliset tekijät ja ikä.

Diagnoosi perustuu potilashistoriaan, fyysiseen tutkimukseen sekä tutkimuksiin kuten elektrokardiogrammi (EKG), veriarvot (lipidiprofiili, verensokeri), ekokardiografia, rasitusarviointi sekä kuvausmenetelmät (angiografia, MRI). Hoito riippuu sairaudesta ja voi sisältää elämäntapamuutoksia, lääkitystä (esim. statiinit, ACE-estäjät tai ARB, beta-salpaajat, diureetit, nitraatit) sekä tarvittaessa toimenpiteitä kuten pallolaajennus ja ohitusleikkaus (CABG). Ennaltaehkäisy keskittyy tupakoimisen lopettamiseen, verenpaineen ja kolesterolin hallintaan, painonhallintaan sekä säännölliseen liikuntaan.