kapillaarinen

Kapillaarinen on suomenkielinen adjektiivi, jota käytetään kuvaamaan kapillaarien kaltaisia rakenteita tai ilmiöitä sekä niiden toimintaa. Sanaa käytetään sekä biologisissa että fysikaalisissa yhteyksissä, ja se liittyy usein hyvin pieniin putkiin tai verisuonistoihin sekä nesteen liikkeeseen niissä. Etymologisesti kapillaarinen juontuu latinankielisestä sanasta capillaris, joka tarkoittaa hiuksenkaltaista tai erittäin ohutta; suomenkielinen muoto kapillaarinen viittaa siten vajaan mikrometrien mittaisiin ulottuvuuksiin tai hiuskaltaisiin rakenteisiin.

Kapillaaritoiminta tarkoittaa nesteen nousua kapeissa tiloissa pintajännityksen ja adheesio- sekä koheesiovoimien yhteisvaikutuksesta. Kun neste koskettaa kapillaarista seinää, sen pintajännitys sekä nesteen ja avecaalisen materiaalin välinen adhesio synnyttävät voimia, jotka voivat vetää nestettä ylöspäin pienessä putkessa tai huokoisessa materiaalissa. Tämä ilmiö riippuu putken säteestä, nesteen pinnansitoutumisesta ja kosketuskulmasta sekä gravitaation vaikutuksesta; pienemmät säteet aiheuttavat yleensä suuremman nosteen, mutta gravitaatio rajoittaa lopulta nousun pituutta.

Biologiassa kapillaarit ovat pienimmät verisuonet, joiden seinät ovat erittäin ohuet ja läpäisevät sekä kaasut että nestemäiset aineet. Kapillaariverkostot mahdollistavat aineiden, kuten hapen, hiilidioksidin, ravinteiden ja jätteiden, vaihdon tunkeutuvissa kudoksissa.

Kapillaarisia ilmiöitä esiintyy myös kasveissa ja materiaalitieteessä. Kasveissa kapillaarit vaikuttavat veden nousuun xylemissä osana vedenkuljetusta, kun taas pienikokoiset kuidut ja huokoiset pinnat hyödyntävät kapillaaritoimintaa esimerkiksi nesteiden kuljetuksessa ja imemisessä sekä wicking-ilmiöissä. Mikrofluidiikassa kapillaarisuutta hyödynnetään nesteiden siirtämisessä ilman ulkoista energiaa.