käyttäytymisriippuvuus

Käyttäytymisriippuvuus, tunnettu myös nimellä pakonomainen käyttäytyminen tai toiminnallinen riippuvuus, viittaa tilaan, jossa henkilö kokee voimakasta tarvetta toistaa tiettyä käyttäytymistä hallitsemattomasti, vaikka se aiheuttaisi negatiivisia seurauksia elämässään. Toisin kuin päihderiippuvuudet, joissa keskeistä on aineen käyttö, käyttäytymisriippuvuuksissa riippuvuuden kohteena on itse toiminta.

Yleisiä käyttäytymisriippuvuuksia ovat esimerkiksi peliriippuvuus, peliriippuvuus, ostosriippuvuus, seksiriippuvuus, syömishäiriöt ja pakonomainen pelaaminen. Riippuvuuden kehittyminen liittyy usein mielihyvähormonien, kuten dopamiinin, vapautumiseen aivoissa, mikä luo voimakkaan palkitsemisjärjestelmän ja edistää käyttäytymisen toistamista.

Oireita voivat olla hallinnan menettäminen kyseiseen käyttäytymiseen, sen jatkaminen huolimatta haitallisista seurauksista, pakonomainen ajatuskäyttäytymisestä, vieroitusoireet (kuten ahdistus tai ärtyneisyys) käyttäytymisen ollessa estettynä, ja käyttäytymisen käyttäminen tunne-elämän ongelmien tai stressin lievittämiseen. Käyttäytymisriippuvuus voi merkittävästi vaikuttaa henkilön ihmissuhteisiin, taloudelliseen tilanteeseen, työhön tai opiskeluun ja yleiseen hyvinvointiin.

Diagnoosi perustuu yleensä kliiniseen arviointiin, jossa kartoitetaan käyttäytymisen luonnetta, sen hallintaa ja sen aiheuttamia haittoja. Hoitoon kuuluu usein psykoterapia, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka auttaa tunnistamaan ja muuttamaan haitallisia ajatusmalleja ja käyttäytymismuotoja. Joissakin tapauksissa voidaan harkita myös lääkehoitoa oireiden lievittämiseksi. Tukiryhmät ja vertaistuki voivat myös olla merkittävä osa toipumisprosessia.