jyväviljojen

Jyväviljat ovat ruohoihin kuuluvia viljelykasveja, joiden siemenet ovat tärkeä ruokapääoma sekä ihmisille että eläimille. Ne kuuluvat Poaceae-heimoon ja niitä kasvatetaan kaikkialla maailmassa erilaisten ilmasto-olosuhteiden vallitessa. Yleisimmät jyväviljat ovat vehnä (Triticum aestivum), ruis (Secale cereale), ohra (Hordeum vulgare) ja kaura (Avena sativa), sekä maissi (Zea mays) ja riisi (Oryza sativa). Suomessa keskeisiä viljoja ovat vehnä, ruis, ohra ja kaura.

Viljelykasvit ja niiden用途 vaikuttavat käytettäviin jalosteisiin. Viljelyyn liittyy kylvä, lannoitus, kasvinsuojelu sekä sato- ja laadunvarmistus. Sadonkorjuun jälkeen jyvät käsitellään kuivataan ja jalostetaan; jauhot, leseet, hiutaleet ja rehu ovat yleisiä lopputuotteita.

Ravintoarvoltaan jyväviljat antavat runsaasti hiilihydraatteja sekä proteiinia ja kuituja, mutta gluteenia sisältävät vehnä, ruis ja ohra voivat vaikuttaa keliaakikoihin tai gluteeniherkkiin. Kauran gluteenipitoisuus on alhaisempi ja usein ihmiset voivat käyttää sitä, kunnes oikea gluteenitoleranssi on varmistettu.

Käyttökohteita ovat leipä ja leivonnaiset, muro ja puurot, pastat sekä einekset; viljojen jalosteita käytetään myös rehuina eläinperheelle. Globaalisti jyväviljat ovat keskeinen osa ruokaturvaa ja maatalouden taloutta, ja niiden tuotanto kohtaa haasteina ilmastonmuutoksen sekä markkinoiden hintavaihtelut.

Suomessa ja muualla pohjoisemmissa oloissa viljelystrategiat korostavat sopeutumista lyhyisiin kasvukausiin, maan rakenteen hoitoa ja kestäviä viljelytapoja, jotta sato säilyisi sekä taloudellisesti että ympäristöllisesti tasapainoisena.