integraatioarkkitehtuuri

Integraatioarkkitehtuuri on tieto- ja ohjelmistoarkkitehtuurin ala, joka määrittelee, miten organisaation eri sovellukset, järjestelmät ja tietovarastot liitetään toisiinsa. Sen tavoitteena on varmistaa luotettava, turvallinen ja tehokas tiedonvaihto sekä liiketoimintaprosessien saumaton toiminta riippumatta käytetyistä teknologioista.

Integraatioarkkitehtuurissa käytetään erilaisia suunnittelumalleja ja -tyylejä, kuten point-to-point-, hub-and-spoke- sekä tapahtuma- ja viestinvälitysmallit. Tyypillisiä arkkitehtuurityylejä ovat SOA (service-oriented architecture), EAI, ESB sekä API-led connectivity ja useissa tapauksissa mikropalveluarkkitehtuuri. Keskeisiä komponentteja ovat adapterit, tiedonmuunnos (transformaatio), reititys sekä orkestrointi tai choreografia.

Viestintä toteutetaan standardeilla kuten REST ja SOAP sekä tiedon formaateilla kuten XML ja JSON. Viestinvälitystä tukevat teknologiat voivat sisältää viestiväylät, kuten ESB, message broker sekä API gateway. Datan muuntaminen ja yhteinen, kanonisointi mahdollistavat yhteenliitettävyyden.

Näin toiminnassa integraatioarkkitehtuuri täyttää turvallisuus-, luotettavuus-, skaalautuvuus-, hallittavuus- ja tietojen laatuvaatimukset. Monitorointi, lokitus, versiointi sekä muutoshallinta ovat keskeisiä ei-funktionaalisia ominaisuuksia; arkkitehtuuri tähtää myös hallittuun kehitykseen ja kustannussäästöihin.

Elinkaarensa aikana integraatioarkkitehtuuri kehittyy yhdessä organisaation tarpeiden kanssa. Se edellyttää arkkitehtuuriperiaatteita, standardeja, governancea sekä dokumentaatiota. Käytännössä se kuvaa vastuut, suunnat ja toimintatavat, joilla järjestelmien yhteentoimivuus suunnitellaan, toteutetaan, testataan ja ylläpidetään.