hydrolyysissä

Hydrolyysi on kemiallinen reaktio, jossa veden osallistuminen katkaisee kemiallisen sidoksen ja johtaa molekyylin hajoamiseen. Reaktiossa aine hajoaa kahdeksi tai useammaksi tuotteeksi, ja vesi luovuttaa uuden ryhmän toisen osan kanssa. Hydrolyysi on yleinen sekä orgaanisessa että epäorgaanisessa kemiassa, ja sitä esiintyy sekä luonnossa että laboratorioissa.

Eri hydrolyysityypit riippuvat katalyytistä. Yleisimpiä ovat happo- ja emäshydrolyysi sekä entsymaattinen hydrolyysi. Tärkeimmät alatyypit ovat esterihydrolyysi, amidhydrolyysi ja glykosidisten sidosten hydrolyysi. Esterihydrolyysissä muodostuu karboksyylihappoa ja alkoholia; amideja hydrolysoidaan karboksyylihappoihin ja aminohappoihin; glykosidisten sidosten hydrolyysissä vapautuvat monosakkaridit.

Biologiassa hydrolyysi on keskeinen ravintoaineiden pilkkomisessa. Ruoansulatusjärjestelmässä tärkkelys pilkkoutuu glukoosiksi, proteiinit aminohapoiksi ja lipiinit rasvahapoiksi sekä glyseroliksi, muiden yhdisteiden ohella. Soluissa lysosomeissa tapahtuvaa hydrolyysiä tarvitaan hajottamaan epäorgaanisia ja orgaanisia materiaaleja, jotta rakennemateriaalit voidaan kierrättää tai uudelleen käyttää.

Teollisuudessa hydrolyysiä hyödynnetään esimerkiksi esterien saponifikaatiossa, jossa emä katalysoi hydrolyysin ja muodostuvat rasvahapot sekä alkoholit. Myös polymeerien kuten PET:n hydrolyysi on kierrätyksen ja kiertotalouden kannalta tärkeä ilmiö. Reaktionopeus ja tasapaino riippuvat lämpötilasta, pH:sta, katalyyttien tyypistä sekä veden määrästä.