molekyylin

Molekyyli on kemiallinen rakenne, joka koostuu atomeista sitoutuvien kemiallisten sidosten avulla. Molekyyli on itsenäinen kokonaisuus, jolla on määritelty koostumus ja ominaisuudet.

Molekyylit voivat olla alkuaineista muodostuneita (kaksoisatomimolekyylejä kuten H2, O2, N2) tai yhdisteistä koostuvia molekyylejä kuten vesi H2O ja hiilidioksidi CO2.

Sidokset ovat yleensä kovalenttisia molekyylin sisällä. Molekyylin muoto määräytyy elektronien parien aiheuttaman hylkymisen kautta, ja sen ennustamista käsittelee VSEPR-teoria. Tuloksena on erilaisia muotoja, kuten lineaarinen, kulmikas, trigonaalinen, tetraedrinen ja oktaedrinen.

Esimerkkejä yleisistä molekyyleistä ovat H2O, CO2, CH4 ja O2. Biomolekyylit, kuten proteiinit ja hiilihydraatit, muodostuvat pitkillä, monimutkaisilla molekyyleillä, ja ne ovat elämän kannalta keskeisiä. Molekyylien ominaisuudet, kuten kyky liueta vedessä ja kiehumispiste, riippuvat niiden välisistä voimista, kuten polaarisuudesta ja dispersiovoimista.

Mooli (mol) on perusyksikkö kemiallisessa stoikiometriassa, joka vastaa noin 6,022×10^23 entiteettiä. Sen avulla voidaan määritellä, kuinka monta molekyyliä tai atomia reagoi tai syntyy kemiallisessa reaktiossa. Molekyylien määrä ja massa määräytyvät näiden käsitteiden avulla sekä kemiallisissa yhtälöissä että mittauksissa.