histologiaa

Histologia on biologian ja lääketieteen ala, joka tutkii kudosten mikroskooppista rakennetta ja toimintaa. Se yhdistää solubiologian ja fysiologian ymmärtääkseen, miten solut ja niiden väliset rakenteet muodostavat toiminnallisia kudoksia. Kudokset jaetaan neljään peruskudostyyppiin: epiteeli-, side-, lihas- ja hermokudokseen. Jokainen kudostyyppi koostuu erilaisista soluista sekä soluväliaineesta, jonka koostumus vaikuttaa kudoksen tehtävään.

Histologinen tutkimus perustuu näytteiden mikroskooppiseen tarkasteluun. Näytteet kerätään ja valmistetaan tutkimusta varten siten, että ne voidaan viipaloida ohuiksi leikauksiksi ja värjätä. Yleisimmät värjäykset, kuten hematoksylin-eosiini (H&E), korostavat tumia ja soluväliä. Erikoisvärejä sekä immunohistokemiallisia menetelmiä käytetään tunnistamaan spesifisiä rakenteita ja proteiineja. Elektronimikroskopia mahdollistaa ultra-hienojen yksityiskohtien näkemisen.

Histologia on keskeinen osa patologian alaa. Sen avulla voidaan tulkita kudosten rakennetta sairauksien suhteen; tällöin puhutaan histopatologiasta. Histologia tukee sekä kliinistä diagnostiikkaa että tutkivaa biologiaa, mukaan lukien kehitys- ja kudostutkimukset.

Koulutuksellisesti histologiaa opiskellaan sekä biotieteissä että lääketieteessä, ja sen menetelmien hallinta kehittyy käytännön laboratorio- ja kuvantamismenetelmien kautta.