näkemisen
Näkeminen on aistinnainen ja kognitiivinen prosessi, jossa silmillä havaittu valo muuttuu verkkokalvolla hermosignaaleiksi ja edelleen tulkitaan aivoissa. Se sisältää sekä sensorisen vaiheen, jossa kuva muodostuu silmään, että kognitiivisen vaiheen, jossa aivot jäsentävät ja antavat merkityksen havaitulle. Sanan muoto 'näkemisen' esiintyy usein genetiivinä ilmauksissa kuten 'näkemisen esteet'. Näkeminen ulottuu sekä perustoiminnoista kuten esineiden tunnistamiseen että korkeamman tason prosesseihin kuten syvyys- ja liiketiedon ymmärtämiseen.
Anatomisesti näköjärjestelmä koostuu silmästä, jossa valo taittuu sarveiskalvossa ja linssissä ja ohjautuu verkkokalvolle. Verkkokalvolla sauvat ja
Havainto- ja kognitio syntyvät, kun aivot yhdistävät verkkokalvolta tulevan signaalin kontekstin, muistin ja odotusten kanssa. Väri,
Näkeminen kehittyy varhaislapsuudessa ja muuttuu iän myötä. Refraktioviat kuten myopia (lähinäkö) ja hyperopia (kaukonäkö) sekä presbyopia
Kielessä näkeminen tarkoittaa sekä fyysistä näköaistia että metaforista ymmärrystä tai oivallusta. Näkemisen käsite kattaa siten sekä