hengityselimistöä

Hengityselimistö on elintoimintoja tukevien kaasujen vaihtumisen järjestelmä, joka vastaa hapen ottamisesta ilmasta verenkiertoon ja hiilidioksidin poistamisesta keuhkoista. Sen tehtävänä on mahdollistaa solujen aineenvaihdunnan vaatima happi sekä poistaa metabolian tuottama hiilidioksidi.

Rakenne ja toiminta: Hengityselimistö koostuu ylä- ja alahengitysteistä sekä keuhkoista. Ylähengitystiet käsittävät nenäontelon, nenäkäytävät sekä nielun (farynx) ja kurkunpään (larynx). Alahengitystiet muodostuvat henkitorvesta (trachea), keuhkoputkista (bronksit) ja niiden haaroista pienempiin keuhkoputkiin. Keuhkoissa kaasujen vaihtuminen tapahtuu keuhkorakkuloissa (alveolit). Hengityksen liikkeet mahdollistavat pallean (diaphragma) ja kylkivälilihasten avulla.

Toiminta: Hengitys koostuu sisään- ja uloshengityksestä (ventilaatio). Hapen siirto verenkiertoon tapahtuu alveolien ja kapillaarien välisessä kaasujenvaihdossa, jolloin veri saa happea ja poistaa hiilidioksidin. Hapenkuljetus veressä tapahtuu pääasiassa hemoglobiinin avulla; hiilidioksidi kuljetetaan veressä eri muodoissa takaisin keuhkoihin uloshengityksen mukana.

Säätely: Hengitystä ohjaa hengityskeskus aivorungossa, ja kemoreseptorit mittaavat veren CO2- ja pH-tasoa. Autonominen hermosto sekä tahdonalainen kontrolli säätävät rytmiä sekä syvyyttä.

Terveys: Hengityselimistön toimintaan voivat vaikuttaa sairaudet kuten astma, COPD, keuhkokuume ja influenssa, jotka voivat heikentää kaasujen vaihtoa ja ilmanvaihtoa.