harjoitusmuotoja

Harjoitusmuotoja on suomalaisessa kasvatuksessa ja koulutuksessa käytetty käsite, jolla viitataan erilaisiin tavoilla järjestettyihin tehtäviin ja harjoituksiin. Termi koostuu sanoista harjoitus (practice, drill) ja muoto (form, type) ja sitä käytetään sekä oppimateriaalien että opetuksen suunnittelun kontekstissa. Harjoitusmuotoja voidaan pitää välineinä, joiden avulla opetettavat taidot ja tiedot omaksutaan tavoitteiden mukaisesti.

Harjoitusmuodon luokittelu perustuu siihen, millaisia kognitiivisia, motoriikkaan liittyviä tai sosiaalisia prosesseja ne aktivoivat. Tyypillisiä ryhmiä ovat motoriset harjoitukset, kognitiiviset tehtävät, vuorovaikutukselliset harjoitukset sekä tehtäväperusteiset ja simulaatioihin perustuvat harjoitukset. Valinta riippuu oppimistavoitteista, oppilaan valmiudesta sekä käytettävissä olevasta ajasta.

Esimerkkejä käytännön konteksteista ovat liikunta- ja terveystiedon opetuksessa toistoharjoitukset ja kiertoharjoittelut, musiikki- ja taideaineissa tekniset harjoitukset sekä kieli- ja sekä aiheopintoihin liittyvät tehtävä- ja vuorovaikutusharjoitukset. Tällaiset muodot voivat olla yksilöllisiä, pariharjoituksia tai pienryhmässä tapahtuvia. Palaute ja arviointi sekä iteratiivinen suunnittelu ohjaavat harjoitusmuotojen valintaa ja mukauttamista oppilaiden tarpeiden mukaan.