geeniperimään

Geeniperimä, usein käytetty nimitys gene pool, on populaation kaikkien geenien sekä niihin liittyvien alleelien kokonaisuus, joka on periytyvää ryhmässä. Se kuvaa geneettisen monimuotoisuuden määrää ja laatua, sekä sitä, millaista vaihtelua yksilöiden välillä on mahdollisuuksien mukaan tulevilla sukupolvilla.

Geneiperimän rakenne määräytyy alleelien frekvenssien kautta. Jokaisella geenillä voi olla useita alleeleja, ja niiden suhteellinen osuus populaatiossa muuttaa sitä, miten lajin ominaisuudet voivat ilmeneä tulevaisuudessa. Alleelit voivat muuttua tai siirtyä populaatioiden välillä gene flow -ilmiön, mutaatioiden ja sattuman vaikutuksesta. Miten suuresta osasta populaatiota nämä alleelit löytyvät, vaikuttaa sekä sopeutumiskykyyn että vastustuskykyyn ympäristömuutoksissa.

Geeniperimän dynamiikkaa säätelevät useat voimat. Mutaatiot lisäävät uutta vaihtelua, kun taas sattumanvarainen genetic drift voi pienissä populaatioissa menettää alleeleja. Luonnonvalinta muokkaa alleelien menestystä ympäristössä, ja geeninsiirto muiden populaatioiden kanssa voi muuttaa kokonaisuutta. Pienet populaatiot voivat kärsiä pullonkaulista tai perustajajoukon vaikutuksista, mikä heikentää geneettistä monimuotoisuutta.

Mittaaminen ja sovellukset: geneettistä monimuotoisuutta kuvataan esimerkiksi heterozygositeetilla ja alleelien rikkaudella, sekä arvioimalla tehokasta populaation kokoa Ne. Geneiperimää ylläpidetään esimerkiksi suojelu- ja jalostustoimissa: populaatioiden koon turvaaminen, elinympäristöjen yhteyksien säilyttäminen ja geneettisen materiaalin hallinta. Näin voidaan ehkäistä inbredyyden ja sopeutumiskyvyn heikkenemistä.

Lisätiedot liittyvät populaatiogenetiikkaan, geneettiseen monimuotoisuuteen ja suojelubiologian käytäntöihin.

---