fagosyyttisoluja

Fagosyyttisoluja, suomeksi syöjäsoluja, ovat erikoistuneita immuunijärjestelmän soluja, jotka osallistuvat kehon puolustukseen elimistöön tunkeutuvia patogeenejä ja vieraita hiukkasia vastaan. Ne ovat keskeinen osa sekä synnynnäistä että hankittua immuniteettia. Fagosyyttisoluja tunnetaan kyvystään "syödä" tai fagosytoida pieniä partikkeleita, bakteereita, viruksia, kuolleita soluja ja solujätettä.

Tärkeimpiä fagosyyttisolujen tyyppejä ovat makrofagit ja neutrofiilit. Makrofagit ovat suurempia soluja, jotka löytyvät kudoksista ja ovat tärkeitä kroonisten infektioiden torjunnassa sekä kudosten korjaamisessa. Ne voivat myös esitellä antigeenejä muille immuunijärjestelmän soluille, käynnistäen näin spesifisemmän immuunivasteen. Neutrofiilit ovat pienempiä ja lukumääräisesti yleisempiä veren valkosoluja, jotka ovat nopeasti paikalla akuuteissa infektioissa, erityisesti bakteeri-infektioissa. Ne kulkeutuvat nopeasti tulehdusalueille ja tuhoavat tunkeilijoita tehokkaasti.

Fagosytoosiprosessi alkaa, kun fagosyyttisolu tunnistaa vieraan partikkelin, usein solun pinnalla olevien reseptorien avulla. Tämän jälkeen solu laajentaa sytoplasmaansa muodostaen valejalkoja, jotka ympäröivät partikkelin. Partikkeli nielaistaan solun sisään muodostaen fagosomin. Fagosomi yhdistyy sitten lysosomin kanssa, joka sisältää voimakkaita entsyymejä ja happamia aineita. Nämä aineet hajottavat ja tuhoavat fagosomin sisällä olevan materiaalin. Fagosyyttisoluilla on siis elintärkeä rooli infektioiden hallinnassa, kudosten ylläpidossa ja immuunivasteen säätelyssä.