fagosytoinnilla

Fagosytointi on solujen kyky tunnistaa, sitoa ja internalisoida kiinteitä hiukkasia sekä mikrobeja ja solujäämiä sekä hajottaa ne lysosomeissa. Prosessi on keskeinen osa kehon synnynäistä immuunipuolustusta sekä kudosten kiertoa ja puhdistumista. Fagosyyttejä eli fagosyyttejä kutsutaan yleisesti makrofageiksi, neutrofiileiksi sekä dendriittisiksi soluiksi; lisäksi joillakin epiteelisoluilla voi olla fagosyyttisiä toimintoja.

Prosessi koostuu useista vaiheista. Aluksi hiukkasen tunnistus ja kiinnittyminen soluun tapahtuvat fagosytoivien reseptoreiden avulla, usein opsoninien tai patroonin tunnistusreseptoreiden kautta. Tämän jälkeen tapahtuu nieleminen ja fagosomin muodostuminen. Fagosomi kypsyy liittämällä lysosomeja, jolloin syntyy fagolysosome, jossa haitalliset aineet hajotetaan lysosomaalisilla entsyymeillä ja hapetusreaktioilla. Hajotustuotteet voivat vapautua solusta tai ne esitetään immuunijärjestelmän soluissa.

Fagosytointi on energia- ja aktiinisäätöinen prosessi, jota ohjaavat pienet GTPaasit sekä vesikulaariliikenteen proteiinit. Närvöidyillä soluilla tuotetaan reaktiivisia hapenlaihoja ja muita mikrobiä tuhoavia mekanismeja fagolysosomissa. Fagosytointi hoitaa myös kuolleiden solujen ja solujäänteiden poistamisen sekä kudosten remodelingin.

Kliininen merkitys liittyy fagosyytin toiminnan häiriöihin, jotka voivat lisätä infektiokautta. Esimerkiksi krooninen granulomatoosi on eräänlainen fagosyyttien oksidatiivisen välitilan häiriö. Fagosytointia tutkitaan ja mitataan tutkimuksissa immuunivasteen ja aineenvaihdunnan tutkimuksessa sekä diagnostisissa testeissä.