etäisyysriippuvuus

Etäisyysriippuvuus, suomeksi myös etäisyyden tunne tai riippuvuus, viittaa ilmiöön, jossa henkilön kokema emotionaalinen tai psykologinen tila, kuten ahdistus, turvattomuus tai kiintymys, muuttuu riippuen fyysisestä etäisyydestä toisesta ihmisestä, useimmiten läheisestä. Tämä voi ilmetä siten, että henkilö tuntee olonsa turvallisemmaksi ja tyytyväisemmäksi, kun hän on fyysisesti lähellä toista henkilöä, ja kokee epämukavuutta, jopa paniikkia, kun etäisyys kasvaa.

Ilmiö on yleinen erityisesti kiintymyssuhteissa, kuten vanhemman ja lapsen välillä tai romanttisissa parisuhteissa. Sillä voi olla juurensa varhaisissa kiintymyskokemuksissa. Liian voimakas etäisyysriippuvuus voi kuitenkin haitata itsenäistä elämää ja luoda ongelmia ihmissuhteisiin. Se voi ilmetä esimerkiksi jatkuvana yhteydenpitoon pyrkimisenä, omasta etäisyydestä ahdistumisena tai vaikeutena nauttia ajasta erossa kumppanista.

Etäisyysriippuvuuden vastakohtana voidaan nähdä itsenäisyys tai riippumattomuus, jossa henkilö pystyy kokemaan olonsa turvalliseksi ja tasapainoiseksi myös ilman jatkuvaa fyysistä kontaktia tai varmistusta toisen henkilön läsnäolosta. Terapian avulla on mahdollista työstää etäisyysriippuvuutta ja löytää terveempi tasapaino läheisyyden ja itsenäisyyden välille.