riippumattomuus

Riippumattomuus tarkoittaa tilaa tai ominaisuutta, jossa jokin toimija tai ilmiö ei ole ulkoisen kontrollin tai riippuvuuden alaisena. Se voi ilmetä sekä yksilön elinvoimaisessa autonomiassa että laajemmin yhteiskunnallisissa, taloudellisissa tai tieteellisissä yhteyksissä. Riippumattomuus on usein suhteellinen käsite: täydellinen riippumattomuus voi olla mahdotonta, mutta jotkin tilat ovat huomattavasti vapaampia ulkoisista vaikutteista kuin toiset.

Henkilökohtaisessa kontekstissa riippumattomuus tarkoittaa oman elämän hallintaa sekä taloudellista ja päätöksentekokykyä. Esimerkkejä ovat toimeentulon itsenäinen hankkiminen, omien arvojen ja valintojen noudattaminen sekä mahdollisuus asettaa rajat ulkoiselle paineelle. Riippumattomuus voi edellyttää koulutusta, sosiaalista tukea ja taloudellista vakautta.

Kansallinen ja poliittinen riippumattomuus viittaa valtion suvereniteettiin ja itsenäiseen päätöksentekoon ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä hallinnon järjestämisessä. Monille maille riittävän itsenäisyyden tavoittelu on historiallisesti keskeinen kysymys ja liittyy usein itsenäisyysjulistuksiin ja kansainvälisiin yhteisöihin kuulumiseen.

Tilastollinen ja matemaattinen riippumattomuus tarkoittaa tilastotieteessä tai todennäköisyyslaskennassa sitä, että kaksi muuttujaa ovat riippumattomia; todennäköisyyksien tulisi täyttyä P(A∩B)=P(A)P(B). Riippumattomuus on keskeinen oletus monissa tilastollisissa menetelmissä, mutta todellisissa datoissa riippuvuudet voivat ilmetä monin tavoin.

Riippumattomuudella on keskeinen rooli oikeudellisessa, taloudellisessa ja tutkimuksellisessa ajattelussa, mutta se on aina kontekstisidonnainen ja osittain suhteellinen käsite.