esianalyysivaiheeseen

esi-analyysivaiheeseen on suomalaisessa tutkimusmetodologiassa käytetty termi, joka viittaa analyysivaiheeseen valmistavaan vaiheeseen. Sen piiriin kuuluvat suunnittelu ja organisointi, joiden tarkoituksena on varmistaa, että data, tutkimuskysymykset ja analyysimenetelmät ovat yhteen sovitettavissa. Käytännöt ja tarkka painotus voivat vaihdella tieteenalasta riippuen, mutta perusajatus on valmistella analyysi ennen varsinaista datan käsittelyä.

Keskeisiä tehtäviä esi-analyysivaiheessa ovat tutkimuskysymysten ja mahdollisten hypoteesien muotoilu, kirjallisuuskatsaus, analyysimenetelmän (kvantitatiivinen, kvalitatiivinen tai sekametodinen) valinta, tiedonkeruun ja -hallinnan suunnittelu, muuttujien määrittely ja koodausjärjestelmien laatiminen, otannon suunnittelu sekä eettisten näkökulmien ja lupien huomioiminen. Lisäksi laaditaan datahallintasuunnitelma sekä koodaus- ja metadata-käsikirjat, ja suoritetaan pilottitestauksia.

Tuloksena on selkeä analyysisuunnitelma, datan hallintaa koskeva dokumentaatio ja valmis aineisto analyysiin. Esi-analyysivaihe voi olla osa käytännön työvaihetta, ja se sopeutuu usein datan keruun edetessä sekä tutkimushenkilöstön palautteen mukaan. Tämän vaiheen onnistuminen parantaa seuraavan analyysin laatua ja toistettavuutta.

Termien käyttö ja variantit: suomalaisessa kontekstissa esi-analyysivaihe tai esi-analyysivaiheen käsite ovat yleisiä; käytännöt vaihtelevat alasta riippuen. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa korostuvat muuttujien määrittely ja tiedon laadun varmistaminen; kvalitatiivisessa tutkimuksessa taas ohjaus kehitettyjen haastattelurunkojen ja koodausmenetelmien kautta. Yleisesti tarkoituksena on valmistella analyysi siten, että se vastaa tutkimuskysymyksiin ja mahdollistaa läpinäkyvän raportoimisen.