erityisalueista

Erityisalueista on termi, jota käytetään Suomessa kuvaamaan maantieteellisesti määriteltyjä alueita, joilla on jokin erityinen tarkoitus, status tai rajoituksia. Tällaiset alueet poikkeavat tavallisista alueista suunnittelun, käytön tai hallinnon kannalta, ja niiden osoittaminen tapahtuu yleensä osana kaavoitusta tai erillisiä suojelu- ja turvallisuuspakotteita.

Sovelluskonteksteja ovat muun muassa luonnonsuojelualueet, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet sekä virkistys- ja viheralueet. Talous- ja toimialakohtaiset eriytyneet alueet voivat olla esimerkiksi teollisuus- tai logistiikkakeskittymiä sekä tutkimus- ja kehittämisalueita. Tarvittavat käyttötarkoitukset ja rakennusoikeudet sekä mahdolliset rajoitukset määritellään yleensä yleiskaavassa tai asemakaavassa sekä mahdollisesti maankäytön ja rakennuslain tai muissa lainsäädännön erillisissä säädöksissä.

Suunnittelu- ja hallintaprosesseissa erillisten alueiden etuuksien ja rajoitusten toteuttaminen voi edellyttää vaikutustenarviointia, lausuntoja ja kuulemistilaisuuksia. Erityisalueiden käsite on siis riippuvainen kontekstista eikä muodossa yhtä yleispätevää luokkaa.

EU:n Natura 2000 -verkosto ja muut suojelualueet liittyvät myös erikoisalueiden käsitteeseen, koska luonnon- ja kulttuuriarvojen säilyttäminen voi määrittää alueen käytön.