epäsymmetria

Epäsymmetria on tila tai ominaisuus, jossa jokin kohde tai ilmiö ei ole symmetrian alainen. Se tarkoittaa, ettei esine tai tapahtuma säilytä identtistä muotoa tai ominaisuuksia peilikuvansa tai muiden symmetriaoperaatioiden jälkeen. Epäsymmetria esiintyy laajasti luonnossa ja tieteessä sekä arkipäiväisessä havainnossa.

Geometrinen epäsymmetria tarkoittaa muotoa tai tilaa, joka ei ole invariantti tietyille symmetrialle kuten peilaukselle tai kiertoyksikölle. Esimerkkejä ovat epäsymmetriset piirrokset, rakennelmat ja kaikki muodot, joissa oikea ja vasen puolisko eivät ole toistensa peilikuvia.

Biologinen epäsymmetria viittaa elinten, rakenteiden tai kehityksen suunnan eriytymiseen. Monet selkärankaiset osoittavat left-right -epäsymmetriaa: elimistöasetelmat (esim. sydän vasemmalla, maksa oikealla) sekä aivopuoliskoiden erilaistuminen ja kehittyminen yksilön elämässä.

Kemiallinen ja fysikaalinen epäsymmetria liittyvät kirjaimellisesti molekyylien kiertymiseen ja chiralityyn. Kiraalimolekyyleillä on peilikuvayhteensopivia muotoja (enantiomereja), joilla voi olla hyvin erilainen biologinen vaikutus. Fysiikassa epäsymmetria näkyy esimerkiksi parity-violationissa heikoissa vuorovaikutuksissa ja ilmiöissä, joissa symmetria rikotaan.

Taiteessa, arkkitehtuurissa ja suunnittelussa epäsymmetria käytetään tasapainon, rytmin ja liikkeen korostamiseen. Se voi lisätä dynaamisuutta ja korostaa muotojen arkkitehtonista ilmaisua.

Epäsymmetria voi olla sekä luontainen ominaisuus että ihmisen toiminnan tulos. Sen tutkimus auttaa ymmärtämään kehitystä, materiaaleja sekä elämän ja maailman rakennetta.