endotermisiin

Endotermisiin, suomeksi endotermisiin reaktioihin tai prosesseihin viitataan siltä osin, että järjestelmä tarvitsee lämpöenergiaa ympäristöstä. Tämä tarkoittaa entalpiamuutosta ΔH > 0: lämpöä siirtyy ympäristöstä järjestelmään. Endotermiset tapahtumat voivat vaatia lisää lämpöä kuin ne vapauttavat, ja ne voivat alentaa ympäristön lämpötilaa hieman.

Esimerkkejä kemiallisista endotermisista prosesseista ovat jään sulaminen, veden haihtuminen ja ammoniumkloridin tai ammoniumsulfaattin liukeneminen veteen. Näissä prosesseissa havaitsee, että ympäristö menettää lämpöenergiaa tai järjestelmä tarvitsee lämpöä toimintansa ylläpitämiseksi. Toisaalta fotosynteesi kasveissa on käytännössä endoterminen reaktio, joka vaatii auringon säteilyenergiaa hiilen ja veden muuntamiseksi glukoosiksi ja hapeksi.

Biologiassa termiä endoterminen käytetään kuvaamaan lämpöenergiaa itsenäisesti tuottavia eli lämpöä pitkäjänteisesti ylläpitävästi eläviä olentoja. Endotermiset eli lämpöä itsessään tuottavat eläimet, kuten nisäkkäät ja linnut, säätelevät ruumiinsa lämpötilaa metabolisella energiantuotannolla. Tämä mahdollistaa toiminnan vakaassa lämpötilassa riippumatta ympäristön lämpötilasta, mutta vaatii suuremman energian saannin verrattuna ectothermeihin, joiden ruumiinlämpö tilapäisesti seuraa ympäristöä.

Endotermisiä ja eksotermisiä eli lämpöä vapauttavia prosesseja sekä endo- että ekto-termien sovelluksia tarkastellaan laajasti kemiassa, fysiikassa ja biologiassa. Kalorimetri, entalpiamuutos ja lämpötilan muutokset ovat keskeisiä mittaus- ja selityskeinoja.