endoteliiniä

Endoteliini on endotelisolujen vapauttama pieni peptide, joka säätelee verisuonten tonusta. Päämuoto on endothelin-1 (ET-1), yksi voimakkaimmista luonnollisista vasokonstriktoreista. Endoteliineihin kuuluu myös ET-2 ja ET-3. Endoteliinien tuotanto ja vaikutukset ovat keskeisiä sekä fysiologisessa verenpaineen säätelyssä että sairauksien patofysiologiassa.

Syntyminen ja reseptorit: Preproendotheliinistä muodostuu big ET-1, jota endothelin-converting enzyme (ECE) muuntaa aktiiviseksi ET-1:ksi. Endoteliineillä on kaksi pääreseptoria, ETA ja ETB. ETA sijaitsee pääasiassa sileässä lihaksessa ja aiheuttaa vasokonstriktion sekä solujen proliferatiivisia vaikutuksia. ETB on suurelta osin endoteelissä ja voi lisätä NO:n sekä prostasykliinin tuotantoa, mutta ETB:llä on joissakin tapauksissa myös vasokonstriktorinen rooli.

Fysiologiset tehtävät: ET-1 on erittäin tehokas verenpaineen säätelytekijä; se vaikuttaa sekä systeemiseen että keuhkovaltimon verenkiertoon ja voi edistää solujen kasvua sekä kudosremodellia. Toiminta on vuorovaikutuksessa muiden vasodilataattorien, kuten NO:n, kanssa.

Riski ja sairaudet: Liiallinen endoteliinivaikutus liittyy PAH:iin (keuhkovaltimojen hypertensio), systeemiseen hypertensioon, sydämen vajaatoimintaan sekä krooniseen munuaissairauteen. Se on myös mukana raskauskomplikaatioissa kuten preeclampsiassa sekä sidekudossairauksissa kuten skleroosissa.

Hoitomuodot: Endothelinreseptoriantagonistit (ERAs) ovat keskeisiä PAH-hoidoissa. Esimerkkejä ovat bosentaani (ETA/ETB), ambrisentaani (ET_A) ja macitentaani (ETA/ETB). Ne vähentävät ET-1:n vasokonstriktiivista vaikutusta ja parantavat oireita. Haittavaikutuksia voivat olla maksan toiminnan muutokset ja anemia; raskauden aikana käyttö on vasta-aiheista.

Yhteenveto: Endoteliini on keskeinen endoteeliaalinen regulator, jolla on sekä fysiologisia että patologisia rooleja. Tutkimus ja hoitostrategiat painottuvat endoteliinireseptoreiden kautta tapahtuvaan säätelyyn.