desimaalilukuja

Desimaaliluvut ovat lukuja, jotka voidaan esittää kymmenjärjestelmän desimaaliesityksellä. Ne koostuvat kokonaisosasta sekä mahdollisesta desimaaliosasta, jotka erotetaan desimaalierottimella. Suomessa desimaalierottimena käytetään pilkkua, esimerkiksi 3,14 tai -0,75. Kansainvälisesti desimaalierottimena voi olla piste. Desimaaliluvuilla ilmaistaan sekä kokonais- että murto-osa tarkasti tietyllä tarkkuudella.

Desimaaliluvut voivat olla päättyviä tai toistuvia. Päättyvä desimaaliluku loppuu desimaaliosiossa; esimerkkejä ovat 2,5 ja 0,75. Toistuva desimaaliluku alkaa jakson, joka toistuu loputtomasti (esimerkiksi 0,333... tai 1,1666... with 6 repeating). Kaikki desimaaliluvut ovat rationaalisia lukuja, mutta riittävän suurin desimaalein ne voivat antaa likimääräisen kuvan suuremmista kokonaisluvuista tai murtoluvuista.

Rationaaliluvut liittyvät desimaalilukuihin siten, että jokainen desimaaliesitys, joka päättyy tai jossa jakso toistuu, vastaa murtolukua. Yksinkertainen sääntö on, että jos murtoluvun nimittäjä sisältää vain tekijöitä 2 ja 5, sen desimaaliesitys päättyy; muulla tavoin se on toistuva.

Käytännössä desimaaliluvut ovat keskeisiä mittauksissa, tilastoissa ja taloudessa. Jatkuva tarkkuus voi olla tärkeä esimerkiksi rahojen laskussa, jossa käytetään desimaaleja senttien tai senttien periaattein. Tietokoneissa desimaaliluvut esitetään usein binaarisessa muodossa liukuvassa pisteessä, mikä voi tuottaa pienoisen epäjatkuvuuden ja vaatii harkintaa tarkkuuden hallinnassa.