datankeruumenetelmistä

Datankeruumenetelmät tarkoittavat tutkimuksessa käytettäviä keinoja kerätä uutta dataa sekä hyödyntää olemassa olevaa aineistoa. Ne mahdollistavat ilmiöiden kuvaamisen, mittaamisen ja analysoinnin. Menetelmät jaotellaan yleisesti määrällisiin (kvantitatiivisiin) sekä laadullisiin (kvalitatiivisiin) lähestymistapoihin, ja niitä voidaan yhdistellä sekametodisissa tutkimuksissa. Valinta perustuu tutkimuskysymyksiin, kontekstiin ja resursseihin sekä siihen, millaista tarkkuutta tavoitellaan.

Yleisimmät datankeruumenetelmät ovat kyselyt, haastattelut, havainnointi sekä kokeet. Kyselyt tuottavat määrällistä dataa suuria kohderyhmiä varten, usein lomakkein tai sähköisesti. Haastattelut voivat olla puolistrukturoituja tai strukturoituja ja toteutetaan kasvokkain, puhelimitse tai verkossa. Havainnointi kuvaa todellista käyttäytymistä ja voi olla osallistuvaa tai ei‑osallistuvaa. Kokeet mahdollistavat syy–seuraussuhteiden tutkimisen kontrolloiduissa oloissa. Lisäksi hyödynnetään jo olemassa olevaa dataa, kuten rekistereitä, tilastoja sekä verkkosivujen lokitietoja ja muut digitaalisen välineistön aineistot. Sekametodiset lähestymistavat yhdistävät näitä lähestymistapoja.

Suunnittelussa huomioidaan otanta, mittarit sekä mittaus- ja aineistolaatu. Otos vaikuttaa tulosten yleistettävyyteen ja siihen liittyy harhat kuten ei‑vastaajat. Mittareiden validiteetti ja reliabiliteetti sekä datan koodaus ovat keskeisiä laadun varmistamisessa. Tutkimusasetelman eheys ja konteksti on raportoitava.

Etiikka ja oikeudelliset näkökohdat ohjaavat keruuta: suostumus, yksityisyys, anonymisointi ja tietojen säilytys sekä GDPR:n noudattaminen. Käsittelyn tulee olla turvallista, ja aineisto on suojattava pääsyoikeuksin sekä tarvittaessa anonymisoitava.

Datankeruumenetelmien valinnassa painuvat resurssit, aikataulu ja tutkimusongelma. Usein käytetään useampia menetelmiä, jolloin tulokset ovat luotettavampia ja tarjoavat monitahoisen kuvan ilmiöstä.