cryogeenisiä

Cryogeenisiä viittaa ilmiöihin, laitteisiin ja prosesseihin, jotka liittyvät erittäin alhaisiin lämpötiloihin. Termiä käytetään sekä fysiikassa että tekniikassa; cryogeeniset järjestelmät operoivat tyypillisesti alle noin −150 °C (123 kelviniä). Suomessa sanaa käytetään kuvaamaan esimerkiksi laitteita, materiaaleja ja prosesseja, jotka käsittelevät tai tarvitsevat erittäin matalia lämpötiloja.

Yleisimpiä cryogeenisten sovellusten aloja ovat cryogeeninen tekniikka ja varastointi. Näihin kuuluu nestemäisten kaasujen käsittely ja varastointi, kuten nestemäinen typpeä, nestemäinen helium ja nestemäinen happi, sekä eristysratkaisut, kuten tyhjiöeristetyt varastopullot ja -astiat. Cryogeenisia prosesseja hyödynnetään myös biolääketieteessä kryopreservoissa, joissa soluja, kudoksia tai alkioita säilytetään matalassa lämpötilassa pitkäaikaisesti. Lisäksi cryogeeniset olosuhteet mahdollistavat esimerkiksi superjohtavuuden ja monien magneettisten sovellusten toteuttamisen, jotka vaativat erittäin matalia lämpötiloja.

Tekniset ja turvallisuuskysymykset ovat keskeisiä cryogeenisissä järjestelmissä. Materiaalit voivat muuta haurastua alhaisissa lämpötiloissa, joten valinta ja suunnittelu on tehtävä tarkasti. Eristäminen perustuu tyhjiö- ja monikerrosrakenteisiin, jotta lämpövuoto minimoidaan. Turvallisuudessa huomioidaan laajentuvan kaasun paine, jäähdytystarpeet sekä nestekaasujen varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvat riskit.

Etymologisesti cryogeeninen tulee kreikkalaisista sanoista kryos (kylmä) ja gennaō (tuottaa), ja -inen/-isiä on adjektiivinen muoto. Kryogeenisillä alueilla vapautuu tärkeä tutkimus- ja teollisuuskäytön kenttä, jossa alhaiset lämpötilat mahdollistavat uusia mahdollisuuksia ja teknologioita.