kelviniä

Kelviniä on suomen kielen sana kelvinin partitiivinen monikko. Sitä käytetään, kun puhutaan useammasta kelvinin arvoista lauseessa. Esimerkiksi lauseessa “mittaukset olivat noin 290–310 kelviniä” tai “arvo oli kolme kelviniä suurempi” kelviniä toimii määrääjän muodossa. Kelvinejä ja kelviniä koskevat suomen kielen taivutussäännöt, joten sekä nominatiivinen monikko kelvinit että partitiivinen monikko kelviniä voivat esiintyä.

Kelvin on SI‑järjestelmän lämpötilan perusyksikkö. Nimi on historiallinen ja sitä käytetään kuvaamaan absoluuttista lämpötilaa; 0 kelvin on absoluuttinen nollapiste, jossa kaikki lämpöliike on loppunut. Yksi kelvin on sama määränmuutos kuin yksi celsius-aste, joten muutos kelvinissä vastaa yhtä Celsius-asteen muutosta. Lämpötilan konversio Celsius-asteesta Kelvin-mittaukseen on T(K) = T(C) + 273,15.

Käyttö ja kirjoitusasu vaihtelevat jonkin verran kontekstin mukaan. Suomenkielisissä tieteellisissä teksteissä kelvin kirjoitetaan yleensä pienellä alkukirjaimella, ja yksikköä käytetään yhdessä numeron kanssa: “lämpötila oli 300 kelviniä” tai “arvo on noin 290 kelviniä”. Kelvinit ja kelviniä ovat oikein taivutettuja muotoja: kelvinit nominatiivissa, kelviniä partitiivissa.

Lisätietoa kelvinistä löytyy useista lähteistä, kuten Kansainvälisen mittaustopakon (BIPM) SI‑yleisistä tiedoista sekä suomalaisista teknisistä sanakirjoista, joissa selitetään yksikön merkintä, taivutukset sekä konversiokäytännöt.